Abophil Postimerkkilehti

ISSN 2737-0321

62:s vuosikerta

1.1.2025 alkaen

Turun Postimerkkikerho ry:n äänenkannattaja Abophil Postimerkkilehti on jatkuvasti päivitettävä verkkojulkaisu

Aikaisemmat kirjoitukset    Hakemisto    Abophilin arkisto    Ohje kirjoitusten jakamiseen    Yhteys- ja muut tiedot

28.9.2025
Jatkosodan joulukorttitaksa hukkuu massaan

Martti Vihanto

Ainakin painosmäärällä mitattuna Suomen yleisimpiä postimerkkejä on mallin 1930 vihreä 50 penniä. Sitä painettiin vuosien mittaan kolmannes miljardia kappaletta.
    Merkki julkaistiin tammikuussa 1932. Syynä oli ulkomaan painotuotetaksan nousu joulukuussa 50 penniin sekä Maailman postiliiton suositus vihreästä, taksaa vastaavasta käyttömerkistä. Edellinen UPU-värin merkki oli vuonna 1930 ilmestynyt vihreä 40 penniä. Myös kotimaan painotuotetaksa oli 50 penniä ja nousi vasta marraskuussa 1944.
    Kun merkkiä painetaan paljon, myös painantaerikoisuuksia ehtii syntymään. Hannu Kauppi kirjoittaa kirjassaan Yleismerkit 1930, että 50 pennissä niitä on suhteellisen vähän. Esimerkkejä ovat hammastesiirtymät ja tarttumat.
    Säilyneillä postilähetyksillä 50 pennin merkki tarjoaa sen sijaan yltä kyllin löydön mahdollisuuksia. Esimerkkinä on alla kuvattu, vuonna 1943 kotirintamalta joukkoihin lähetetty joulukortti, joka näyttää nopeasti katsoen massatavaralta. Kortti on malli1930.fi-sivustolta, jonka blogikirjoituksessa 2.11.2019 Mikael Collan kertoo käynnistään kahdessa keräilytapahtumassa.



Aatonaattona 1943 lähetetty joulukortti on kulkenut 50 pennin joulutaksalla. Mikael Collanin malli1930.fi-blogista.

    Tavallisten kirjeiden ja korttien lähettäminen joukkoihin oli jatkosodan alussa maksutonta eikä vaatinut postimerkkejä. Kirje sai painaa enintään 40 grammaa. Painotuotteita postivapaus ei koskenut. Määräykset muuttuivat 16.10.1943 alkaen, mistä kerrotaan Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä 222/4.10.1943.
    Samana päivänä 16.10. ilmestyi kolme uutta kenttäpostimerkkiä, jotka oli tarkoitettu kirjeisiin ja kortteihin kotiseudulta kenttäpostiosoitteisiin. Violettia merkkiä, kiertokirjeissä lipuketta, jaettiin joukoissa ilmaiseksi kymmenisen kappaletta kuukaudessa, ja kahta muuta sai ostaa rajoituksetta postitoimipaikoista. Myöhemmin marraskuussa ilmestyi vielä kenttäpostikortti, jossa on sama oranssinvärinen postiarvoke kuin 2 mk:n merkissäkin.
    Kenttäpostimerkkejä tarvittiin, sillä tavalliset postimerkit eivät käyneet postimaksuksi. Poikkeuksena olivat kiertokirjeen 248/30.10.1943 mukaan sellaiset joulu- ja uudenvuodentervehdykset, jotka olivat painotuotteista säädettyjen ehtojen mukaisia. Käytännössä tämä tarkoitti enintään viiden sanan tervehdystä.
    Painotuotetaksan mukaista maksullista 50 pennin kenttäpostimerkkiä ei julkaistu. Sen tilalla sai siis käyttää tavallisia postimerkkejä.



Vuonna 1943 joulukortti joukkoihin oli mahdollista postittaa muun muassa näillä postimerkeillä. Kortti maksoi täyteen kirjoitettuna 2 mk ja lyhyellä tervehdyksellä 50 p eli vain neljänneksen. Jälkimmäiseen ei ollut kenttäpostimerkkiä.

    Tervehdyskortteja on mennyt painotuotteen taksalla myös vuoden 1944 pääsiäisenä. Rainer Ahonius kirjoittaa Suomen Postimerkkilehdessä 10–12/1944 joulu- ja uudenvuodenkortteihin viitaten: ”Myöskin pääsiäistä 1944 varten on annettu vastaavanlainen määräys, aikarajoitusta mainitsematta.” Tällaiset onnittelupostikortit muodostavat kirjoituksen mukaan ”jonkinlaisen keräilykohteen”.
    Collan kirjoittaa pääsiäistaksasta Filatelistissa 6/2014 ja toteaa, että siitä ei ole mainintaa kiertokirjeissä. Hän on kuitenkin löytänyt Helsingin Sanomista pikku-uutisen, jonka perusteella taksa on tosiaan ollut olemassa. Pääsiäisviikon keskiviikkona 5.4.1944 julkaistu ilmoitus on luettavissa Filatelistissa sekä Helsingin Sanomien digiarkistossa hs.fi/aikakone sivulla 6 (maksullinen).
    Vuoden 1944 jouluna ja 1945 pääsiäisenä erikoistaksalle ei ollut enää tarvetta, sillä kenttäpostimerkit oli poistettu käytöstä. #55

LÄHTEITÄ
Rainer Ahonius: Kenttäposti ja kenttäpostimerkit. Suomen Postimerkkilehti 10–12/1944, s. 123–130. Kirjoitus perustuu Äänislinnan Filatelistiseuran 1-vuotisjuhlakokouksessa 4.4. pidettyyn esitykseen.
Harri Ala-Honkola ym.: Suomen postitaksat 1875–2001. Postimuseo 2016 (s. 98).
Mikael Collan: 1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin. malli1930.fi, 24.7.2014.
Mikael Collan: Kevään 1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiin. Filatelisti 6/2014, s. 14–15. Ks. Suomen Filatelistiliiton jäsensivut.
Heikki Heino: 50 pennin taksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943. Tavastforum 4/2013, s. 11. Ks. Hämeenlinnan Postimerkkikerho.
Pentti Kopsa: Keräilijän kenttäposti. Finlandia 88 1996.
Teuvo Rönkkönen: Kenttäposti ja postisensuuri. Kirjassa Jatkosodan pikkujättiläinen, toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen. WSOY 2005, s. 634–646.
Osmo Seppänen: Kenttäpostimerkit. Kirjassa Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV. Suomen Filatelistiliitto 1969, s. 153–168. Ks. Suomen Filatelistiliiton jäsensivut.

24.9.2025, korjattu 6.10.
Presidenttipari yksityisellä Kultatähkä-ehiöllä

Martti Vihanto

Tasavallan presidenttien puolisoista Alli Paasikivi on vuoden 1947 toisessa tuberkuloosisarjassa. Ellen Svinhufvud on vuonna 1935 ilmestyneiden Kultatähkä-ehiöiden arvoleimassa, ja Kaisa Kallio on vuoden 1938 joulumerkillä. Kaikki liittyvät tuberkuloosin vastustamistyöhön.



Pehr Evind ja Ellen Svinhufvud katsovat samaan suuntaan taksanmukaisella, kulkeneella tyypin II Kultatähkä-ehiökuorella. Postiarvokkeen värin tuli olla sama kuin kirjetaksaa vastaavassa leijonamerkissä. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Kultatähkä-kortit ja -kuoret ovat lisämaksullisia yksityisehiöitä. Niitä oli myynnissä postitoimipaikoissa huhtikuusta 1935 alkaen. Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirje 31/26.2.1935 kertoo yksityiskohdista.
    Aloitteen takana oli Kultatähkä-niminen yhdistys, jolle ehiöiden lisämaksusta tuli yksi varainhankinnan muoto tuberkuloosista toipuvien auttamiseksi. Kertyneet varat lahjoitettiin Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistykselle. Kultatähkä-liikkeestä muotoutui myöhemmin nykyinen Kiipulasäätiö.
    Seppo Louhivuori lähetti Abophilin toimitukseen pari vuotta sitten Kotiliedestä 6/1935 otetun kuvan, jossa on Kultatähkän kokosivun mainos toiminnastaan. Mainoksessa on Kultatähkän ylimmän suojelijan, rouva Svinhufvudin kuva, ja siinä puhutaan ynnäkkeistä. Suomen Postimerkkilehti 1/1935 käyttää jo nykyistä ehiö-sanaa kirjoittaessaan julkaisusta ja sen mainostamisesta.
    Kotilieden ilmoitus samoin kuin lehden kaikki vuosikerrat 1922–39 ovat luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla. Usean ja myös edellä mainitun, maaliskuussa ilmestyneen numeron kannen on kuvittanut Martta Wendelin.
    Kultatähkä-ehiökortteja on 10 erilaista sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Kaikkia on myös ilman postiarvoketta. Kesäaiheiset kuvat on piirtänyt Martta Wendelin, ja säkeet ovat Kalevalasta. Korttien ilmestymisvuonna Kalevalan ensimmäisen painoksen julkaisemisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta.



Oikeanpuoleinen, Ruotsiin kulkenut Kultatähkä-kortti nro 5 on päivätty ja leimattu 18.4.1935. Pohjoismaisen postisopimuksen mukaan taksa oli 1,25 mk eli sama kuin kotimaassa. Kortin alaosaan on jätetty tilaa tervehdyksille ja vaikkapa joulumerkille, joka oli vuonna 1935 Kalevala-aiheinen ja Martta Wendelinin suunnittelema.

    Kultatähkä-kortteja erotetaan kahta tyyppiä ylimmän osoiteviivan pituuden mukaan. Jeffrey Stone ja Asko Karlsson kirjoittavat Filatelistissa 5/2012, että korteissa esiintyy vielä kolmaskin tyyppi, jossa myös toinen ylimmistä osoiteviivoista on lyhyt. Suomenkielisistä he olivat löytäneet näitä vain kolmiolla mitätöitynä. Myöhemmissä numeroissa on uusia havaintoja.
    Abophilissa on Kultatähkä-ehiöistä kirjoittanut aikaisemmin ainakin Jukka Sarkki. Numerossa 5/2006 julkaistu kirjoitus on luettavissa Abophilin arkistossa. Ehiöiden käyttöajasta on esiintynyt erilaisia käsityksiä, ja näitä ainakin Janne Sahlstein, Olavi Alkio ja Kari Rahiala kommentoivat seuraavissa numeroissa.
    Yksityisehiöitä on tehty myöhemmin varsin runsaasti, mutta niitä ei ole luetteloitu kattavasti. Kultatähkä-ehiöiden kaltaisia lisämaksullisia on tuskin olemassa. Suomen Punaisen Ristin ehiökorteista ja -kuorista on Juha Jaatisen moniosainen luettelointi Suomen Postimerkkilehdessä numerosta 5/1996 alkaen. Aimo Uitto kirjoittaa Abophilissa 3/2001 vuoden 1999 korteista.
    Turun Postimerkkikerhoon liittyvä yksityisehiö on Postimerkkikeskuksen painattama ehiökortti pohjoismaiseen Nordia 99 -näyttelyyn. Postiarvokkeessa ja sivuaiheessa on Signe Hammarsten-Janssonin luonnoksia vuoden 1929 Turku-merkeiksi. Korttia on myös TPK 70 -rei’itteellä. #56

LÄHTEITÄ
Hannu Hytönen: Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista. 1983.
Jari Majander: Supisuomalaisia aiheita ja säkeitä Kalevalasta. Kultatähkäehiökortit sopivat moneen aihekokoelmaan. Aihefilatelisti 1/2015, s. 5–14. Ks. Suomen Filatelistiliiton jäsensivut.
Matti Parkkonen: Kustaa Kiipula Leppäkoskelta. Tavastforum 2/2017, s. 16–17. Ks. Hämeenlinnan Postimerkkikerho.
Kari R. Rahiala: Kultatähkä-ehiökortit. Aboex 1994 näyttelyluettelo, s. 40–45. Ks. Abophilin arkisto. Julkaistu myös Filatelistissa 4/1994.
Kari R. Rahiala: The Golden Ear (Kultatähkä) Postal Stationery Cards. The Finnish Philatelist Vol. 10, No. 3, August 2005, s. 3–7. Ks. Scandinavian Collectors Club.
Jukka Sarkki: Kultatähkäehiöt 1935 – Suomen erikoisin ehiöjulkaisu. Abophil 5/2006, s. 38–40. Ks. Abophilin arkisto.
Jeffrey Stone: The Kultatähkä Postal Stationery of Finland. Ks. kokoelmat Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla.
Jeffrey Stone ja Asko Karlsson: Kultatähkäehiöt – onko tietoa? Filatelisti 5/2012, s. 21. Ks. Suomen Filatelistiliiton jäsensivut.

6.10.2025
Kirjoituksessa sanottiin aiemmin, että tasavallan presidenttien puolisoista vain Alli Paasikivi olisi suomalaisella postimerkillä. Jarmo Nousiainen kertoi toimitukselle, että myös Tellervo Koivisto, Eeva Ahtisaari, Pentti Arajärvi ja Jenni Haukio kuuluvat mukaan.



    Vuonna 2017 ilmestyneen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlasarjan yhdessä arvossa kaikki neljä presidenttiparia ovat vuonna 2012 otetussa kuvassa. Sarjan muutkin kuva-aiheet ovat Linnan juhlista. Jos vielä Sylvi Kekkonen olisi postimerkillä, tulisi jo varsin pitkä jatkumo presidenttien puolisoita.

16.9.2025

OMAKUVAMERKIT. Suomen ruotsinkieliset postimerkkikerhot kokoontuvat vuosittain yhteiseen tapaamiseen vuorollaan eri paikkakunnilla. Finlandssvenska Filatelistträffen on tänä vuonna 20.9. Maarianhaminassa. Järjestävä kerho Ålands Frimärkssamlarförening viettää samalla perustamisensa 80-vuotisjuhlaa.
    Myös Turun ruotsinkielinen kerho Åbo Frimärkssamlareförening viettää juhlavuotta, kun sen perustamisesta tuli alkuvuonna kuluneeksi 130 vuotta. Se järjestää juhlaristeilyn Naantalista Ahvenanmaan Långnäsiin, mistä osallistujat jatkavat Filatelistträffeniin tai palaavat toisella laivalla takaisin.



    ÅFF julkaisee risteilyllä omakuvapostimerkin Ahvenanmaan merkkipohjalle. Painos on neljä arkkia eli yhteensä 32 merkkiä. Aiheena on kaksi Finnlines-varustamon uutta laivaa Finnsirius ja Finncanopus, jotka on kuvattu helmikuisena aamuna viime vuonna Naantalin satamassa. Samat laivat ovat käytössä 130-vuotisristeilyllä. #57

14.9.2025
USA:ssa postimerkkejä edelleen paketeilla

Martti Vihanto

Yhdysvalloissa on mahdollista käyttää postimerkkejä paitsi kirjeiden myös pakettien maksamiseen. Suomessa käytäntö poistui vuoden 2019 alusta lukien. Postin päätös nostatti runsaan keskustelun postimerkkeilyn piirissä, ja esimerkiksi Abophilin 3/2018 pääkirjoitus käsittelee aihetta.
    Postimerkeillä maksetun paketin voi Yhdysvalloissa jättää postilaatikkoon, jos se on alle puolen tuuman paksuinen sekä alle 10 unssin painoinen. Suuremmat on vietävä postitoimipaikkaan, jossa virkailija tarkistaa postimaksun. Tiedot perustuvat ohjeisiin, jotka Yhdysvaltain posti USPS antaa sivuillaan.
    Postimerkit on kiinnitettävä paketin oikeasta yläreunasta alkaen. Ohjeissa muistutetaan, että merkkejä voi tarvita paljon. Kaikki Yhdysvaltain postimerkit 1860-luvulta alkaen ovat edelleen postitukseen käypiä. Esimerkiksi 1930–50-lukujen kolmen sentin merkkejä tarvittaisiin tavalliseen kotimaan kirjeeseen 26 kappaletta.



Kuvan vuoden 1948 postimerkit käyttämättöminä ovat yhä postitukseen käypiä, sekä kirjeissä että paketeissa. Suomessa vastaavana aikana merkkien käypäisyysaika päättyi jo vuonna 1962.

    Postipaketin voi yleensä maksaa myös netissä käyttämällä Click-N-Ship-palvelua. Hinta on silloin alempi.
    Yhdysvaltalainen postimerkkilehti Linn’s Stamp News kertoo sivuillaan 9.9. asiasta ja mainitsee yhtenä esimerkkinä kahden paunan paketin Iowasta naapuriosavaltion Chicagoon. Netissä hinta on 8,71 ja postimerkeillä postitettuna 11,80 dollaria eli noin 14 prosenttia enemmän. Tapauksesta riippuen ero voi olla huomattavasti suurempikin.
    Selitys hintaeroon on ilmeinen. Henkilökohtainen palvelu aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin itsepalvelu, ja asiakas joutuu sen maksamaan. Postimerkkien käyttö tulee tästä huolimatta halvemmaksi, jos niitä on saatavilla esimerkiksi huutokaupoissa tarpeeksi alle nimellishinnan. Ainakin Suomessa ero on merkittävä. #58

9.9.2025
World Postcard Day on 1.10.

Kansainvälistä postikortin päivää vietetään vuosittain lokakuun 1. päivänä. Postikorttiharrastajat kokoontuvat silloin tapaamisiin ja lähettävät postikortteja. Keille tahansa muillekin tulee hyvä syy muistella entisiä aikoja ja lähettää käsin kirjoitettua paperipostia.
    Suomen Postcrossingyhdistys antaa jäsenilleen tukea paikallismiittien järjestämisessä ja postikorttien tekemisessä. Teemana on tänä vuonna sauna. Kuvassa on Turun miitin sauna-aiheinen kortti. Turussa on Postcrossing-tapaamisia lisäksi pari kolme kertaa vuodessa, ja myös kuhunkin niihin tehdään oma korttinsa.



    Ensimmäinen World Postcard Day oli vuonna 2019, kun maailman ensimmäisen postikortin ilmestymisestä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Tiennäyttäjiä olivat Itävalta vuonna 1869 ja muun muassa Pohjois-Saksan liitto vuonna 1870. Jälkimmäisestä syntyi laajennettuna Saksan keisarikunta, joka alkoi julkaista omia postimerkkejään vuonna 1872.
    Suomen postilaitoksen korkein virkamies, silloinen postitirehtööri A. F. Gripenberg tutustui opintomatkallaan kummankin edellä mainitun alueen postioloihin. Hän esitti kokemustensa pohjalta senaatille ehiökorttien julkaisemista, ja ensimmäinen ilmestyi vuonna 1871. Sakari Topeliuksen lähettämä kortti on vuonna 2021 ilmestyneen postikortin 150-vuotissarjan merkillä. #59

7.9.2025
Saksin kolmipenninen Saksan postimerkille

Martti Vihanto

Saksin kuningaskunnan ensimmäinen postimerkki ilmestyi kesällä 1850 ristisiteiden postitukseen. Tämä ”Saksin kolmipenninen” (Sachsen-Dreier) oli tarkoitettu tilapäisjulkaisuksi, mutta oli viivästysten takia lopulta Saksin ainoa postimerkki noin vuoden ajan. Se on aiheena Tag der Briefmarke eli Postimerkin Päivän merkissä, jonka Saksan posti Deutsche Post julkaisi 4.9.



Saksan liittotasavalta on julkaissut Postimerkin Päivän postimerkkejä vuosittain vuodesta 2004 alkaen ja useasti sitä ennenkin. Tämän vuoden aiheena on Saksin ensimmäinen postimerkki.

    Saksin punainen kolmipenninen kiinnitettiin usein sanomalehden tai muun kääreen sulkijaksi ja repeytyi kahtia, kun kääre avattiin. Painos oli puoli miljoonaa, joista noin 90 prosenttia myytiin ja loput poltettiin. Myydyistä merkeistä on arvioiden mukaan yksi sadasta säilynyt.
    Merkkiä esiintyy painotuotteilla yleensä yksittäispostitteena. Abophilissa 1/1983 on kuva harvinaisesta kohteesta, jolla on merkkipari ristisiteen tapaisella paperisuojuksella.
    Saksin kolmipenninen on myös vuoden 1978 toisella Postimerkin Päivän merkillä, IBRA’99-näyttelyn pienoisarkilla ja muutaman muunkin maan merkeillä.



Saksan demokraattinen tasavalta julkaisi Leipzigissa vuonna 1950 pidetyn DEBRIA-näyttelyn johdosta postimerkin ja pienoisarkin. Merkissä näkyvä Saksin kolmipenninen oli ilmestynyt 100 vuotta aikaisemmin. Näyttelyn mitali on Neuvostoliiton vuoden 1968 postimerkillä. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Saksan pikkuvaltioista Baijeri ehti julkaista ensimmäisen postimerkkinsä ennen Saksia. Tämä ”Baijerin musta ykkönen” on vuoden 2009 Postimerkin Päivän merkin aiheena. Tästä kerrotaan Abophilissa vuoden 2021 tammikuussa, kun lehden julkaisumuoto oli juuri muuttunut paperisesta digitaaliseksi. #60

5.9.2025
Vihkonlehtien monet kombinaatiot AV10:ssä

Martti Vihanto

Automaattivihko AV10 otettiin käyttöön vuonna 1980, ja siitä tehtiin kuusi tilauserää. Erikoiseksi vihkon tekee se, että siinä on kaksi lehteä. Merkkejä on kummassakin vihkonlehdessä samaa neljää nimellisarvoa, yhteensä 10 kappaletta.



Automaattivihko AV10 on kaksilehtinen. Erikoiskokoelmassa pyritään selvittämään, mihin tilauserään lehti tai sen osa kuuluu, millä sylintereillä se on painettu, sekä missä kohtaa painoarkkia se on ollut. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Vihkonlehdet painettiin 12 lehden painoarkeissa siten, että 30 pennin merkki painettiin offsetpainolla ja muut syväpainolla. Syväpainosylintereitä oli kuusi, offsetsylintereitä viisi, ja lisäksi yhtä syväpainosylinteriä käytettiin myös kromattuna.
    Tiedot perustuvat Filatelistin 4/2025 artikkeliin, jossa Reijo Järveläinen ja Aimo Arhomaa tarkastelevat laajaan tutkimusaineistoon pohjautuen vihkojen yksityiskohtia.
    Vihkon kokoamisvaiheessa oli hyvin mahdollista, että ylä- ja alalehti olivat eri sylintereillä painettuja. Kaiken kaikkiaan on valmiisiin vihkoihin voinut tulla suuri määrä erilaisia vihkonlehtien yhdistelmiä eri järjestyksessä.
    Vihkoista voidaan myös päätellä lehtien sijainti painoarkissa, jos levytys kuvaketunnusten ja muun avulla onnistuu. Ohjausviivat ja kuusinumeroiset tunnusluvut sisältyvät vihkokeräilyssä kiinnostuksen piiriin.
    Automaattivihko AV10 on poikkeuksellisen monipuolinen ja mielenkiintoinen keräilykohde. Järveläinen ja Arhomaa mainitsevat artikkelissaan erityisesti viidennen tilauserän ja kutsuvat sitä AV-tutkijan paratiisiksi. #61

28.8.2025

KILPAILUT. Kansainvälinen postimerkkiyhdistys Motivgruppe Musik on järjestänyt vuodesta 2001 lähtien äänestyksen vuoden pidetyimmäksi musiikkiaiheiseksi postimerkkijulkaisuksi.



    Vuoden 2025 Yehudi Menuhin Trophy -palkinnon saajaksi on valittu Ruotsin ABBA-aiheinen postimerkki. Se on kolmimerkkisestä pienoisarkista, jonka Postnord julkaisi viime vuoden huhtikuussa päivälleen 50 vuotta Euroviisu-voiton jälkeen. Pienoisarkin on suunnitellut graafinen suunnittelija Eva Wilsson. #62

25.8.2025

LIITTO. Suomen Filatelistiliiton elokuun uutiskirje on ilmestynyt. Siinä on muun sisällön ohella linkki malli1930.fi-sivuston blogikirjoitukseen, jossa Mikael Collan kertoo löydöistään Salon iltatorilla. Kuvan postikortin hinnaksi tuli noin euro.



    Kuvioleimoja näkee Collanin mukaan harvemmin mallin 1930 postimerkeillä. Kortti olisi mennyt 60 penniä alemmalla painotuotetaksalla, jos onnittelut olisi kirjoitettu enintään viidellä sanalla. #63

21.8.2025
Uutisia kesältä

Åbo Frimärkssamlareförening julkaisi 6.6. Posankka-aiheisen omakuvapostimerkin, painos 150 kappaletta. Posankka-patsaan on suunnitellut kuvataiteilija Alvar Gullichsen. Maaliskuussa 130-vuotisjuhlanäyttelyn yhteydessä ilmestyi saman aiheinen postikortti. ÅFF:n yhteys- ja kokoustiedot ovat osoitteessa turunpostimerkkikerho.fi/aff. Tämän löytää myös kotisivujen sivukartasta.



    Heikki Kähärin Pohjois-Inkeri-kokoelma tuli keväällä lahjoituksena Postimuseolle. Kokoelman lehdet ovat nyt katsottavissa Finna-hakupalvelussa. Alla on osakuva lehdestä, jolla on Kirjasalosta Ranskaan syyskuussa 1920 kulkenut oikeataksainen kuvapostikortti.



    Kahvin hinta puhuttaa museokävijöitä. Tällä otsikolla Turun Sanomien Extra 14.6. kertoo Vilkkimäen kahvimuseosta ja haastattelee museon pitäjää Seppo Louhivuorta. Jutun digiversio on ts.fi-sivustolla (maksullinen).
    Tuomas Juvonen jatkaa Suomen Postimerkkilehdessä 4/2025 kirjoitussarjaa Suomen autopakettimerkeistä. Lehden numerot vuodesta 2015 alkaen ovat luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa (maksullinen).
    Heikki Virtanen esittelee Tavastforum-lehdessä 3/2025 Riihimäen Postimerkkeilijöiden julkaisemia omakuvapostimerkkejä. Niitä on reilut 50, aivan tarkkaa lukua ei tiedetä. Kuvan merkissä vuodelta 2012 on Riihimäen keskuskirkko, etualalla Reijo Myllerin Ford Edsel vuosimallia 1959. Merkki myytiin nopeasti loppuun. Muissa merkeissä on muun muassa Sortavalan tyttökoulu, joka siirtyi vuonna 1944 Riihimäelle, sekä paljon erä- ja juna-aiheita.



    Posti julkaisee 10.9. yksitoista postimerkkiä, joista kahden aiheena on kansalliset tavat. Toisessa merkissä suomalaiset jonottavat ilmaista ämpäriä. Merkit on suunnitellut Miika Saksi.



    Postimuseo on julkaissut tieteellisten julkaisujen sarjassa e-kirjan Paperilta pilveen. Muutokset Postin teknologiajärjestelmässä. Kirjoittaja on filosofian tohtori Panu Nykänen. Tarkoituksena on selvittää 1960-luvun puolivälissä alkaneen postin suuren teknologiauudistuksen tausta ja tapahtumien pääpiirteet. #64

26.5.2025

UUTUUSMERKIT. Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 80 vuotta Suomen sotien päättymisestä. Samalla nuorin, sotiin määrätty ikäluokka tulee 100 vuoden ikään.



    Sotiemme veteraanien perinnettä vaalii nykyään Tammenlehvän Perinneliitto. Sen aloitteesta Posti julkaisee 10.9. kaksi postimerkkiä, joiden valokuvissa on sotilas hiihtopartiossa sekä hoidettavana sairaalassa. Merkit on suunnitellut Klaus Welp. #65

21.5.2025

POSTIKORTIT. Kuvataiteilija Raija Tuulikki Nokkalan postikorteista on valmistunut kuvitettu luettelo. Sen ovat laatineet Timo Mäkinen ja Miia Pesonen, pohjana Aino ja Perttu Alakylän aikaisempi luettelointityö.



    Luettelossa on yli 500 numeroitua nimikettä, mihin sisältyy muitakin kortteja kuin postikortteja. Postikorteista on kuvattu myös kääntöpuoli. Kustantajia ovat olleet muun muassa Karto ja Paletti.
    Aluksi muutamien korttien kuvat ovat olleet maalauksista. Tästä johtuen korteissa saattaa olla osa alkuperäisestä maalauksesta rajattu pois.
    Raija Nokkalan muusta kuvataidetuotannosta on tekeillä luettelo. Hänet tunnetaan myös Taidetalo Pilvilinnasta Uudessakaupungissa. Se on kesäaikaan avoinna yleisölle. Postikorttiluetteloa koskevat tiedustelut voi osoittaa Pilvilinnaan. #66

11.5.2025
Tamperelaiset vierailivat Turussa

Heikki Aho

Tampereen Filatelistiseura teki aurinkoisena lauantaina 10.5. perinteisen kevätvierailun Turkuun. Turun Postimerkkikerho oli valinnut kokoontumispaikaksi ravintola Gräddan Piispankadulta. Ravintola sijaitsee vanhan Turun Akatemian kasvitieteellisen puutarhan alueella Turun palon jälkeen vuonna 1832 rakennetussa talossa.
    Osanottajia tilaisuuteen oli saapunut yli 50, suurin piirtein yhtä paljon Tampereelta ja Turusta. Tilaisuus alkoi klo 12 tervetuliaiskättelyllä ja lounaalla, joka oli talon oma juhlabuffet.



    Lounaan jälkeen oli vuorossa Juhani Pietilän esitelmä Suomen varhaisista ehiöistä. Esitelmä herätti kiinnostusta, ja useita kysymyksiä esitettiin.
    Huutokaupassa meklarina toimi Jarmo Lampi. Kohteita oli sekä Turusta että Tampereelta. Tarjolla oli useita isohampaisia merkkejä, monipuolinen joukko muita suomalaisia kohteita ja runsaasti ulkomaita.



    Itävallan 1920–1930-lukujen kuvamerkit myytiin kaikki. Kokoelmanlehtiä Saksasta, Ranskasta ja Sveitsistä oli myös tarjolla, osittain suoramyynnissä. Yllä on lehtikääreen etusivu Ranskan lunastuspostimerkkien lehdeltä.
    Osakekirjoja myös myytiin, mutta yksittäiset kansiot menivät huonommin kaupaksi. Tarvikkeita oli niukasti tarjolla.
    Arvokkain kohde olisi ollut Geneven kaksiosainen kantonimerkki, mutta tämä vaikea kohde oli tarjolla vain väärennöksenä 15 euron lähtöhintaan. Aidon viitearvo olisi 50–60 000 euroa, jos sellaista tällaiselle maailman harvinaisimpiin kuuluvalle kohteelle voi luotettavasti määrittääkään.
    Tapaaminen päättyi noin klo 16, jolloin tamperelaisten paluumatka pääsi alkamaan. #67

9.5.2025

UUTUUDET. Euroopan julkisten postilaitosten yhteistyöelin PostEurop koordinoi vuosittaisten Europa-postimerkkien julkaisemista. Tämän vuoden yhteisenä teemana on arkeologiset löydöt.



    Suomen kaksi Europa-merkkiä ilmestyivät 7.5. Niissä on kuvattuna pronssinen linturiipus rauta-ajalta ja kultainen Ave Maria -sormus keskiajalta. Gibraltarin kahden merkin aiheena on neandertalinihminen ja tämän Gibraltarissa löydetty pääkallo. Kuva on gibraltar-stamps.com-sivustolta.
    Luettelo eri maiden ja vuosien Europa-postimerkeistä on europa-stamps.blogspot-sivustolla. #68

8.5.2025
Uudenlaisia ruutukooditarroja kirjeillä

Martti Vihanto

Huhtikuussa 2019 julkaistu Plus-merkki on ensimmäinen suomalainen postimerkki, jossa on ruutukoodi. Siitä kerrotaan Turun Postimerkkikerhon kotisivujen blogissa 14.3.2019. Merkki oli tarkoitukseensa käytössä neljän vuoden ajan. Ruutukoodi on kaksiulotteinen toisin kuin vanhempi viivakoodi.
    Ruutukoodimerkkejä ilmestyi seuraavan kerran tammikuussa 2023. Kahden merkin sarjassa aiheena on posliini- ja fajanssitehdas Arabia, jonka perustamisesta tuli kuluneeksi 150 vuotta (Abophil 12.10.2022).




18.1.2023 ilmestyneiden Arabia-merkkien kuvat olivat Postin mediatiedotteessa 12.10. vielä ilman ruutukoodia. Koodi muuttaa selvästikin merkin kokonaisvaikutelmaa.

    Syyksi ruutukoodien käyttöönotolle Posti on ilmoittanut postilähetysten koneellisen lajittelun helpottumisen. Keräilijöitä askarruttaa, käytetäänkö koodia myös merkkien digitaaliseen mitätöintiin.
    Ainakaan Plus-merkkiä ei voinut käyttää uudelleen sen jälkeen, kun koodi oli kertaalleen luettu Postin tietojärjestelmään. Tosin silloin liikkuneiden tietojen mukaan seurantakoodia ei aina löytynyt Postin verkkosivuilta.
    Saksassa ruutukoodit otettiin käyttöön vuonna 2021 (Abophil 13.4.2021). Ensimmäinen koodimerkki ilmestyi helmikuussa, ja siinä lukee Die Briefmarke wird digital (postimerkistä tulee digitaalinen). Samassa yhteydessä leimoja alettiin muuttaa siniseksi, jotta musta väri ei sotke koodin lukemista (Abophil 22.2.2021). Myös himmeä leimasinväri helpottaa asiaa.
    Leima ei häiritse lukulaitetta, jos se puuttuu kirjeeltä kokonaan. Raili Alho laski runsaat kolme vuotta sitten suuresta määrästä kirjeitä, että karkeasti noin puolet olivat ohileimattuja (Abophil 2.12.2021). Luku tuskin lienee tästä merkittävästi muuttunut.
    ”Ohileimattu” viittaa siihen, että kirje jää joko vahingossa tai tarkoituksella leimaamatta. Leimausvaiheen ohittaminen säästää aikaa ja auttaa pysymään Postilain asettamissa enimmäisjakeluajoissa. Riski postimerkkien uudelleenkäytöstä toisaalta kasvaa, mutta kustannussäästö painaa Postin laskelmassa ehkä enemmän kuin tulonmenetys.
    Ruutukoodimerkit saattavat aiheuttaa koodinluvussa ongelmia, jos niitä on kirjeellä kaksi tai useampia. Suomen Postimerkkilehdessä 5/2023 on kuva syyskuussa kulkeneesta kymmenen postimerkin ensipäivänkuoresta, jossa kaikkien merkkien ruutukoodit on peitetty tarroilla (Abophil 10.10.2023).
    Ensipäivänkuorelle on lisäksi kiinnitetty osoitetarra, jossa on ruutukoodi sekä vastaanottajan katuosoite ja postinumero muttei nimeä. Tarrassa olevan tekstin mukaan ”tätä irrotettavaa tarraa käytetään koneellisen lajittelun apuna”.



Raili Alhon lähettämä kuva on kolmen ruutukoodimerkin kuorelta, jossa kahden koodiosa on peitetty tarralla (Abophil 10.10.2023). Leima on tarrojen alla.

    Yllä mainittuja osoitetarroja näkee usein kirjeillä, jotka on postitettu koodeja edeltävän ajan ikimerkeillä.
    Ensimmäiset ikimerkit ilmestyivät Suomessa vuonna 1992, jolloin toisen luokan ikimerkin myyntihinta Postissa oli 1,60 markkaa, nykyrahassa noin 0,50 euroa. Nykyinen postitusarvo on 2,50 ja piakkoin 2,75 euroa. Koodittomia merkkejä tullaan näkemään kirjeissä vielä pitkään, jos niiden käypäisyys säilyy luvatulla tavalla.
    Vapun alla sain postikortin, johon on osoitetarran sijaan lisätty vain pieni ruutukooditarra. Se on kokonaan merkin päällä. Tarra on etäisesti verrattavissa lisäpainamaan sillä erolla, että lipuke on lisätty merkille vasta ostamisen jälkeen. Aivan tavatonta tämä järjestys ei ole, mistä on esimerkkinä Fabergé-vihkon vuoden 2017 lisäpainama (Abophil 4.4.2024).



Osakuva huhtikuussa kulkeneesta postikortista.

    Teknologian ja siinä mukana postitoiminnan kehitys vaikuttaa myös filateliaan. Vähintäänkin olisi keksittävä osuvat termit uusille ilmiöille. Olisivatko postilähetyksille lisättävät ruutukooditarrat lisäkoodilipukkeita, vai mitä ne olisivat?
    Sellainenkin ajatus herää, että asiakkaat saisivat kertakäyttöisiä kooditarroja posteista ja kiinnittäisivät ne jo valmiiksi lähetykselle. Toinen tapa olisi tulostaa koodit Postin verkkosivuilta paperille ja kiinnittää teipillä, niin kuin paketeissa on jo pidemmän aikaa tehtykin. #69

30.4.2025

29.4.2025
Postikortit yleisön suosiossa Turun Keväässä

Heikki Aho

Turun Postimerkkikerho ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo järjestivät perinteisen kevätnäyttelyn ja myyntitapahtuman viikonloppuna 26.–27.4. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän juhlasalissa. Vaikka toukokuu olikin jo lähellä, ilmaa hallitsi vielä koleus. Kuitenkin heräävä luonto ja jokirannan kukkivat kirsikkapuut sopivat hyvin kevääseen.



Turun kevätnäyttely järjestettiin viidennen kerran seurakuntayhtymän juhlasalissa.

    Näyttely pystytettiin perjantaina. Viimeiset kauppiaat ja muut myyjät toivat tavaroitaan vielä lauantaiaamuna. Vaikka virallisesti näyttely avautui kello 10, yleisöä oli saapunut jo tätä ennen huomattava määrä niin, että ensimmäisinä tunteina myyntipöytien ja näyttelykehysten äärellä oli tungosta.
    Kokoelmia oli esillä 20, yhteensä 36 kehystä eli neljä kehystä enemmän kuin viime vuonna. Tästä huolimatta kaikki halukkaat kokoelmat eivät olleet mahtuneet näyttelyyn. Suurin osa kokoelmista koostui postikorteista, ja puhtaasti postimerkkikokoelmia oli vain viisi. Useissa kokoelmissa korttien ja muun materiaalin lisäksi toki oli postimerkkejäkin.
    Kiinnostavimman kokoelman yleisöäänestyksessä jaetulle ensimmäiselle sijalle pääsi kaksi postikorttikokoelmaa, Leo Wieczorowskin ”Upplever Jennys idyller – Eläydy Jennyn idylliin” ja Reijo Kiljusen ”Tove Jansson”. Myös toiselle sijalle päässyt Erkki Tuomisen taidemaalari Reidar Särestöniemeä esittelevä kokoelma oli postikortteja. Kolmannen sijan sai Jorma Niemisen postimerkkikokoelma Grönlannin Pakke-Porto-merkeistä.



Kaikkien yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin palkintona viime vuoden tapaan taiteilija Sirkka Ahon maalaama akvarelli. Kuvassa on arvonnan voittaja puolisoineen.

    Taiteilijoina paikalla olivat Apollon kortit kuvittanut Kristiina Elo ja tekstit laatinut Heidi Nummila. ”Filatelistin muotokuva” -taulun oli tehnyt Kristiina Juvas kuningatar Elisabetin postimerkeistä. Teos oli esillä aulassa Turun Postimerkkikerhon ja Abophil-lehden pöydän takana.
    Myynti- tai esittelypöytiä varanneita oli 16. Kaupankäynti oli varsinkin lauantaina vilkasta. Viisi myyjää oli paikalla tosin vain lauantaina. Avointa tilaa saatiin paikattua sunnuntaina levittämällä muiden myyjien pöytiä.
    Erityisesti kaupan näyttivät käyvän postikortit ja muut postilähetykset. Tarvikemyyjiä paikalla oli vain yksi. Uusi tulokas oli Turun Numismaattinen Seura, jolla oli esittelypöytä aulassa sekä yhden kehyksen kokoelma.



Arpoja sekä tilaisuutta varten tehtyä Turun Postimerkkikerhon postikorttia ja omakuvamerkkiä myytiin kerhon pöydällä. Kahvio palveli kävijöitä molempina päivinä.

    Yleisöä oli paikalla kiitettävästi, useita satoja. Ohjelmalehtisen takakanteen painettua Turun Postimerkkikerhon jäsenhakemuslomaketta myös käytettiin. Muutamat tahot olivat tukeneet näyttelyä ostamalla ilmoituspaikan ohjelmalehtisestä.
    Vaikka pihan pysäköintipaikat eivät rakennustyön vuoksi olleet käytettävissä, lastaus ja muu liikenne oli sujuvaa. Näyttelyn pystytykseen meni aikaa noin kolme tuntia ja purkuun hieman yli tunti. Näyttelyn taloudellinen tulos vaikuttaa tyydyttävältä ja anti postimerkkeilylle ja postikorttien keräilylle ja muulle keräilylle vähintäänkin hyvältä.
    Seurakuntayhtymän juhlasali on erinomainen paikka tällaisen tilaisuuden järjestämiselle. Valitettavasti koko rakennus on vuoden kuluttua menossa korjaukseen, joten vuoden 2026 Turun Kevään paikka on vielä epäselvä. #71

25.4.2025, lisäys 14.9.

25.4.2025

21.4.2025

NÄYTTELYT. Kuopion Filatelistikerho järjestää KUOPIO250 -postimerkki- ja postikorttinäyttelyn 17.–18.10. Kuopion Musiikkikeskuksessa. Se on osa Kuopion kaupungin 250-vuotisjuhlaohjelmaa.

    KUOPIO250 on alueellinen näyttely, jonka suunniteltu laajuus on 250 kehystä. Näyttelyssä ovat esillä kaikki näyttelyluokat. Osallistumisoikeus on kaikilla niillä kokoelmilla, jotka ovat saavuttaneet aiemmin enintään 89 pistettä kansallisessa tai kansainvälisessä näyttelyssä.
    Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman paljon uusia kokoelmia, minkä vuoksi kehysmaksu on alustavasti vain 25 euroa. Ilmoittautuminen alkaa kesäkuun alussa ja kestää koko kesän ajan. #74

17.4.2025

ULKOMAAN POSTIMERKIT. Lundy on noin viiden kilometrin pituinen saari Bristolin kanaalissa Englannin länsirannikolla. Matkaa mantereelle on noin 20 kilometriä. Saari on yksityisessä omistuksessa, ja asukkaita on kolmisenkymmentä.
    Saarella on ollut 1920-luvulta alkaen oma paikallisposti, jota varten on julkaistu tähän mennessä vajaat 400 postimerkkiä. Lundy Postal Service julkaisi viimeisimmät tämän vuoden maaliskuussa. Viisimerkkisestä lintusarjasta on kuvassa lunniaiheinen arvo, painos 27000 kappaletta.



    Lundyn paikallispostin alkuvaiheessa sen omilla postimerkeillä oli mahdollista maksaa vain kuljetus mantereelle. Postimaksu sieltä eteenpäin maksettiin valtion postin merkeillä, jotka myös kiinnitettiin postilähetykselle. Nykyään koko postimaksu voidaan maksaa Lundyn omilla merkeillä.
    Jukka Sarkki kirjoittaa Lundyn paikallismerkeistä ja postihistoriasta Abophilissa 2/1994 ja 4/2002. Edellinen kirjoitus on luettavissa Abophilin arkistossa. #75

16.4.2025

15.4.2025
Kansallinen näyttely ja liittokokous pidettiin Tampereella

Heikki Aho

Tampereen Filatelistiseuran kansallinen postimerkkinäyttely TamCollect 2025 järjestettiin 11.–13.4. Lempäälässä kauppakeskus Ideaparkissa. Keskusaukiolle oli koottu 782 kehyksen verran kokoelmia.
    Näyttelyssä oli kokoelmia kaikista näyttelyluokista mukaan lukien kutsutut kokoelmat, mestariluokka ja järjestävän seuran kerhonäyttelyn kokoelmat. Esillä olivat myös Harri Kuusiston juhlanäyttelyssä malli 1885, vuoden 1900 surumerkki, kotkamerkit 1901–1915 sekä venäläiset postimerkit suomalaisin leimoin 1874–1917.
    Ideaparkin keskusaukiolla oli myös kauppiaiden ja järjestöjen pöytiä. Filatelistijärjestöjen lisäksi Suomen Numismaattisella Yhdistyksellä oli oma pöytänsä.



    Tampereen Filatelistiseuran pöydältä oli saatavissa tapahtumaa varten painettu omakuvapostimerkki Aleksander Barkov ja Stanley Cup. Merkit myytiin kansiossa, jossa numeroidun merkin lisäksi oli näyttelytoimikunnan puheenjohtajan Juha Valtosen allekirjoittama aitoutustodistus. Lauantaina 12.4 jo ennen tapahtuman avaamista merkin halunneet muodostivat pitkän jonon, joka kiersi koko näyttelyalueen.
    Juhlaillallinen ja palmarès-palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Tampereella ravintola Puistotornissa. Palkintoluettelo on näyttelyn sivuilla.
    Lauantaina päivällä järjestettiin Ideaparkissa Suomen Filatelistiliiton liittokokous. Siinä hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vahvistettiin toimintasuunnitelma tälle vuodelle. Hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä. Vesa Hirsmäki jatkaa puheenjohtajana.
    Keskeisimpiä muutoksia liiton toiminnassa tulevat olemaan painetun Filatelisti-lehden ilmestymiskertojen vähentäminen kuudesta neljään vuodessa ja vähintään kuukausittain jäsenille lähetettävän sähköisen uutiskirjeen aloittaminen. Nämä toimenpiteet vähentävät kuluja niin, että jäsenmaksua voidaan seuraavana vuonna alentaa.



    Huomattava määrä yleisöä tutustui näyttelyyn, johon järjestettiin myös opastettuja kierroksia. Näin myös muut kuin tavalliset filatelistit pääsivät helposti perehtymään näyttelyn periaatteisiin. Vaikuttaakin siltä, että näyttelyn järjestäminen paikassa, jossa muutoinkin liikkuu paljon ihmisiä, auttaa tekemään filateliaa laajemmaltikin tunnetuksi.
    Näyttelytoimikunnan puheenjohtajan Juha Valtosen haastattelu Ylen aamu -ohjelmassa varmasti myös lisäsi omalta osaltaan filatelian ja näyttelyn tunnettavuutta.
    Näyttelyn järjestäminen epätavallisessa paikassa vaikuttaa olleen onnistunut ratkaisu. Useita ravintoloita oli heti vieressä tarjolla, ja jos ei jaksanut enää katsoa kokoelmia tai ostaa filateelisia kohteita näyttelyalueelta, saattoi siirtyä tutkimaan kauppakeskuksen runsasta valikoimaa. Järjestelyt olivat onnistuneet, ja tavallisen näyttelyvieraan ja näytteilleasettajan kannalta toiminta sujui hienosti. #77

10.4.2025

9.4.2025

VÄÄRENTEET. Pekka Lempiäinen kirjoittaa Suomen Postimerkkilehden uusimmassa numerossa 2/2025 kahden ikimerkkijulkaisun postiväärenteistä, joita on ollut liikkeellä eri kauppapaikoissa runsaan vuoden ajan. Nämä ovat syyskuussa 2022 ilmestyneet Juhlavuosia näyttämöllä sekä Postin taidepalkinto -vihkot.



    Väärenteet ovat erittäin korkeatasoista työtä, mutta ne pystyy erottamaan aidoista. Väärennetyn Taidepalkinto-vihkon alareunan tekstissä ä-kirjainten pisteet puuttuvat. Yllä oleva kuva aidoista merkeistä on osakuva Postin mediatiedotteesta 2.9.2022. Painopaikka ei käy vihkosta ilmi. #79

2.4.2025

UUTUUSMERKIT. Ison-Britannian posti Royal Mail julkaisi 27.3. kahdeksanmerkkisen postimerkkisarjan, jonka aiheena ovat myytit ja legendat. Kuvan merkissä on Loch Nessin hirviö Skotlannissa. #80

28.3.2025

LUETTELOT. Käpylän Merkki Oy on julkaissut uuden painoksen digitaalisesta Norma Suomi -postimerkkiluettelosta. Se on edellisvuosien tapaan luettavissa maksutta netissä. Lähes 500-sivuisessa luettelossa on myös Suomen rahat. #81

28.3.2025

OMAKUVAMERKIT. Tamperelaissyntyinen NHL-jääkiekkoilija Aleksander Barkov voitti Stanley Cup -pokaalin viime vuonna ja toi sen kesällä Tampereelle. Kiertopokaalia saa pitää hallussaan vain päivän ajan.



    Kansalliseen TamCollect-näyttelyyn 11.–13.4. ilmestyy omakuvapostimerkki, jossa ammattiskeittaaja Marius Syvänen hyppää Keke Leppälän valokuvassa pokaalin yli ja Barkov seuraa oikealla. Merkin graafinen suunnittelija on Ale Lauraéus.
    Omakuvamerkin painos on 600 numeroitua kappaletta, ja sitä myydään vain näyttelyssä. Barkov kertoo merkin syntymisestä Youtube-videolla. Asiasta tiedottaa STT.
    Barkov on myös vuoden 2019 TamCollect-näyttelyyn julkaistussa omakuvamerkissä. Se herätti runsaasti huomiota ja nousi jälkimarkkinoilla melkoisiin hintoihin. Painos oli 500 kappaletta. #82

23.3.2025

22.3.2025

HUUTOKAUPAT. Hellman Huutokauppojen keväthuutokauppa maaliskuussa pidettiin viisipäiväisenä. Kalleimmaksi kohteeksi tuli eri maiden lähes 600 kunniamerkin kokoelma (9100 €). Toisena oli Rolex-kello (8600 €) ja kolmantena kokomaailmakokoelma vuoteen 1886 vanhassa Schaubek-albumissa (6150 €). Hinnat sisältävät huutorahan.



Sinetöity kirjattu kirje Maarianhaminasta Helsinkiin vuodelta 1894 nousi Hellman-huutokaupassa parinkympin lähtöhinnasta 3100 euroon, huutoraha mukaan lukien noin 3800 euroa. Kirjeellä on harvinainen R-leima.

    Kultaa oli myynnissä eniten rahoina. Kahteen venäläiseen hopearuplaan tuli 96 tarjousta, mikä oli eniten koko huutokaupassa (3300 €).
    Filateelisista kohteista erityisen paljon oli myynnissä Saksan eri alueita. Huutokauppaan oli purettu suomalaisen suurkeräilijän kokoelmat pääosin yksittäiskohteiksi, joista yli 1000 euron olivat muun muassa Saksan Kiinan-postin, Ylä-Sleesian ja Danzigin yksittäiset postimerkit.



Alsedžiai oli sodan aikana muun Liettuan tavoin Saksan miehityksessä. Vuonna 1941 ilmestyneen 10-merkkisen paikallismerkkisarjan 80 kopeekan arvo myytiin 2600 euron hintaan.

    Poimintoja Suomen filateelisista kohteista:
Anton Salmenkylän levytykset jokanurkkaisten 2 ja 20 p merkeistä 2450 €.
Jokanurkkaisten 20 p oranssi sähkösanomakuorella 3100 €.
Mallin 1911 40 p B leimattuna (Uusikirkko Wp. L.) 3800 €.
Saarisen mallin 10 p vihreä B leimattuna (Outokumpu) 1700 €.
Saarisen mallin 1 mk A postitorvi W4 koneleimalla 4050 €.
Punaisen Ristin 1936 ensipäivänkortti Ruotsiin 2350 €.
Aunuksen 10 mk S ylösalaisin postituoreena 2800 €.
    Kokoelmista voidaan mainita automaattivihkon nro 3 tutkimusmateriaali (2950 €), mallin 1930 ehiöiden näyttelykokoelma (2200 €), Neuvostoliiton päälajikokoelma (1850 €) ja Sardinian erikoiskokoelma (1700 €). #84

21.3.2025

TANSKAN FILATELIA. Ruotsin ja Tanskan valtion omistama logistiikkayhtiö PostNord hoitaa kummankin maan postitoimintaa. Se lopettaa Tanskassa kirjepostin jakelun ensi vuoden alusta lukien. Pakettiposti jatkuu entiseen tapaan. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat 6.3.
    Tanskassa on noin 1500 postilaatikkoa, ja ne poistetaan vuoden loppuun mennessä. Uudistuksen yhteydessä postimerkit menettävät käypäisyytensä. Käyttämättä jäävien lunastuksesta tiedotetaan myöhemmin.



Postnord julkaisee sekä Ruotsin että Tanskan postimerkit. Tammikuussa Tanskassa ilmestyneen lepakkoaiheisen pienoisarkin merkeissä lukee alareunassa yhtiön nimi. Kuva on Postnordin verkkokaupan sivuilta.

    Postnordin päätös ei merkitse kirjeiden kuljetuksen päättymistä, sillä maassa toimii muitakin alan yhtiöitä. Suomessa esimerkiksi Matkahuolto jakaa kotimaan kirjeet vastaanottajan postiluukkuun 7,80 euron hintaan. Kuoret tulkitaan XXS-paketeiksi, ja ne ovat vain yhdenlaisia ”paketteja” muiden joukossa.
    Postin kuljettamana kirje maksaa 2,50 euroa. Suuri hintaero johtuu osittain erilaisesta arvonlisäverokohtelusta, mutta antaa viitteitä todellisiin kustannuksiin nähden alihinnoittelusta.
    Postin yleispalveluvelvoitteen poistamisesta Tanskassa kerrottiin Abophilissa viime vuoden tammikuussa. #85

19.3.2025

LEIMAT. Lahden Postimerkkikerho julkaisi oheisleiman 22.–23.2. järjestettyyn Finlandia-hiihtoon. Myös Salpausselän kisoihin 20.–23.3. tulee oheisleima. Leimat on suunnitellut Heikki Salokannel. Luettelo aikaisemmista erikois- ja oheisleimoista on Lahden kerhon sivuilla. #86

19.3.2025

10.2.2025

KIRJAT. Suomen Filatelistiliitto julkaisee kirjasarjassa Merkittäviä suomalaisten kokoelmia Hannu Kaupin kokoelman mallin 1930 yleismerkeistä. Kovakantinen 200-sivuinen kirja julkistetaan Tamcollect-näyttelyssä huhtikuussa. #88

4.3.2025
ÅFF:n omakuvamerkeistä luettelo

Åbo Frimärkssamlareförening on julkaissut vuodesta 2005 alkaen noin 40 omakuvapostimerkkiä variantit mukaan lukien. Yhdistyksen sihteeri Krister Isberg on koonnut merkeistä numeroidun ja kuvitetun luettelon, jossa on tietoja merkkien aiheesta, suunnittelijasta ja painoksesta.



    Omakuvamerkkien luettelo on luettavissa ja ladattavissa Turun Postimerkkikerhon kotisivuilla osoitteessa turunpostimerkkikerho.fi/aff-omakuvamerkit. Siinä mainitaan myös kaikki julkaistut postikortit. Korjauksista ja lisäyksistä pyydetään ilmoittamaan Isbergille, yhteystiedot ovat luettelossa. Merkeistä laadittu kokoelma on nähtävillä yhdistyksen 130-vuotisjuhlanäyttelyssä Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa 30.3. asti.
    Omakuvamerkkien kaikki aiheet liittyvät Turkuun ja sen historiaan. Useissa merkeissä on tunnettuja turkulaisia rakennuksia kuten Verdandin talo, Pinella, Turun ruotsalainen teatteri sekä Ylösnousemuskappeli. Turun taidemuseo on vuonna 2010 ilmestyneellä merkillä ja kortilla.
    Åbo Frimärkssamlareföreningin yhteystiedot ovat täällä. #89

1.3.2025
Kutsu vuosikokoukseen 17.3.2025

20.2.2025

KILPAILUT. Posti järjestää vuosittain yleisöäänestyksen edellisvuoden kauneimmasta postimerkistä. Äänestäminen on mahdollista Postin verkkosivuilla ja postikortilla.



    Vuoden 2024 voittaja on järvenrantamaisemaa esittävä postimerkki. Valokuvan on ottanut Jukka Risikko ja graafisen suunnittelun tehnyt Stiina Hovi. Merkki sai lähes 19 prosenttia noin 34000 äänestä.
    Voittomerkki on toinen kahden merkin sarjasta, jonka aiheena on auringon hehku. Sarjan toinen merkki perustuu niin ikään Risikon valokuvaan ja äänestettiin toiseksi kauneimmaksi. Valokuvaaja on saanut tuplavoiton kahdesti aikaisemminkin. #91

16.2.2025

OMAKUVAMERKIT. Lauri Poropudas aloittaa Tavastforum-lehdessä 1/2025 kirjoitussarjan, jossa esitellään kaikkien seitsemän Tavastforum-kerhon julkaisemat omakuvapostimerkit.
    Ensimmäisenä on Hämeenlinnan Postimerkkikerho. Se on julkaissut kaikkiaan 21 omakuvamerkkiä vuodesta 2004 alkaen. Monet perustuvat Jaana Aallon maalauksiin, joissa aiheina ovat muun muassa Hämeenlinnan raatihuone, Hanssin Jukka ja Hämeenlinnassa syntynyt Jean Sibelius.
    Kerhoon liittyviä ovat myös merkit, joita Posti julkaisi vuosina 2009–15 Postimerkin Päivän johdosta. Näistä on luettelo LAPEssa.



    Kuvassa on Reo-merkkinen, vuonna 1934 valmistunut linja-auto vuonna 2013 ilmestyneellä omakuvamerkillä. Auto on alkuaan toiminut hämeenlinnalaisessa Vekan veljesten liikenneyhtiössä. Se lahjoitettiin vuonna 1995 Hämeen Mobilisteille ja ajaa entisöitynä museoautona toisinaan liikenteessä.
    Tavastforumin vuosikerrat 2012–23 ovat luettavissa Hämeenlinnan kerhon sivuilla. Omakuvamerkkien historiasta kerrotaan Abophilissa viime vuonna. #92

15.2.2025
Eläinaiheet kiinnostivat Postimerkin Päivänä

Heikki Aho

Turun Postimerkkikerho järjesti ystävänpäivänä perjantaina 14.2. klo 10–17 Postimerkin Päivän tapahtuman Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston aulassa. Kerholaiset pystyttivät ennen tapahtuman alkua näyttelytelineen, jossa oli esillä kokoelmat kissakorteista (Jorma Laitinen), eläimistä (Jarmo Laine), erehdyksistä postimerkeillä (Klaus Juvas) ja postimerkkien tyylisuunnista (Heikki Aho).



    Suomen Filatelistiliitto oli painattanut tapahtumaan 500 kappaletta vanhaa ravintolapaviljonkia esittävää postikorttia. Kortit jaettiin kirjastossa kävijöille. Samasta aiheesta tehtyjä omakuvamerkkejä ostettiin melkein 100 eli jokseenkin kaikki tapahtumaa varten varatut.
    Myös kerhon vanhempia omakuvamerkkejä ja kortteja meni runsaasti kaupaksi. Jäljelle jääneet Filatelisti-lehden kappaleet jäivät kirjaston lehtihyllyyn kävijöille jaettaviksi.



    Vanhempi polvi, mutta myös monet keski-ikäiset ja nuoremmatkin olivat tapahtumasta kiinnostuneita. Yleisö keskusteli erityisesti kissakorttikokoelmasta ja eläinaiheista. Jotkut jaksoivat myös syventyä muihin, tekstiäkin sisältäviin kokoelmanlehtiin. Muutamat valitettavasti kertoivat, että he eivät enää ole kokeneet tarvetta lähettää postikortteja tai käyttää postimerkkejä.
    Pääkirjasto Postimerkin Päivän tapahtumapaikkana on muodostumassa perinteeksi. Turun Postimerkkikerho on kiitollinen Turun kaupunginkirjastolle, jonka kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa. #93

23.1.2025

23.1.2025

UUTUUSMERKIT. Unkarin posti Magyar Posta julkaisi 29.11. pienoisarkin, jonka aiheena on unkarilaissyntyinen kahlekuningas Harry Houdini. Tämän syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 150 vuotta.



    Pienoisarkin postimerkki esittää munalukkoa. Merkin voi irrottaa, kuten kuvassa tapahtuukin, ja alta paljastuu Houdinin kuva. UV-valossa kuvat näkyvät päinvastaisessa järjestyksessä.
    Houdini on myös muun muassa Yhdysvaltain postimerkillä vuonna 2002, kun The Society of American Magicians vietti 100-vuotisjuhlavuotta. Houdini toimi pitkään yhdistyksen puheenjohtajana. #95

21.1.2025

UUTUUSMERKIT. Åland Post julkaisee 3.2. nelimerkkisen postimaksulipukkeiden sarjan, jossa aiheena on meren aarrekammio. Alla olevan kuvan merkissä on sinisimpukoita. FR1SV on filateliaosaston tulostimen tunnus.



    Vastaavanlaisia tarralipukesarjoja on ilmestynyt Ahvenanmaalla vuosittain vuodesta 2018 alkaen. Niistä kerrotaan Abophilissa viime vuoden lokakuussa. Luettelo lipukkeista on Normassa sivulta 442 alkaen. #96

20.1.2025
Postimerkin Päivä Paraisilla

Klaus Juvas

Pargas Filatelister – Paraisten Filatelistit viettää Postimerkin Päivää 13.2. K-Supermarket Reimarin aulassa klo 10–18. Paikalla on pienimuotoinen näyttely, joka esittelee Paraisten monimuotoista historiaa postimerkkien ja postikorttien avulla.
    Näyttely kattaa historiaa 1400-luvulla eläneestä kuningatar Blankasta aina 1900-luvulla eläneeseen paraislaiseen merikapteeni Gunnar Mölleriin. Tarinan mukaan Gullkronan selkä on saanut nimensä kuningattaren kruunusta.



    Myynnissä ovat uusi Parais-aiheinen omakuvapostimerkki ja postikortti. Postimerkin aiheena on nykyään Paraisten kotiseutumuseon alueella sijaitseva Kirjala Norrgårdin päärakennus. Sinne se siirrettiin Kirjalansalmen rannalta 1950-luvulla. Rakennus on sama, jossa V. I. Lenin yöpyi pakomatkallaan läpi eteläisen Suomen ja Paraisten vuonna 1907. Postikortin kuvana on talvinen näkymä vanhasta kivikirkostamme. #97

Luettelo Paraisten Filatelistien aiemmin julkaisemista omakuvamerkeistä on täällä.

20.1.2025

8.1.2025
Luostarinmäen leima edelleen käytössä

Erikoisleimat voidaan jakaa tilapäisiin erikoisleimoihin, kuvaleimoihin, leirintäleimoihin ja epävirallisiin erikoisleimoihin. Ensipäivänleimat kuuluvat ensin mainittuihin, ja kuvaleimat ovat usein matkailuleimoja. Epävirallisia erikoisleimoja ei ole tarkoitettu postimerkkien mitätöintiin, ja ne ovat näin ollen oheis- eli sivuleimoja.
    Posti lopetti kuvaleimat 1.6.2023 alkaen. Loppuvaiheessa erikoisleimalaatikoita oli vain noin 20 eri puolilla Suomea. Poikkeuksena on Joulupukin Pääpostin erikoisleima Rovaniemellä. Abophilissa toissa vuonna tosin kerrotaan 8.12.2023 päivätystä Eduskunnan kuvaleimasta.
    Viimeiset Turussa käytetyt kuvaleimat olivat Turun linnan ja Luostarinmäen ulkoilmamuseon matkailuleimat. Alkuaan museon nimi oli Luostarinmäen käsityöläismuseo. Abophilin lukija kertoi toimitukselle, että Luostarinmäen erikoisleima on edelleen käytössä oheisleimana.



Luostarinmäen museon erikoisleimaa käytetään nykyään oheisleimana. Valokuva on samalta päivältä kuin leima.

    Luostarinmäen leima otettiin käyttöön, kun museoon avattiin vuonna 1970 postitoimipaikka. Se toimi haaraosasto V:n eli hyvin rajoitetuin valtuuksin. Kaarlo Hirvikosken mukaan toimipaikka perustettiin 1. toukokuuta, joka oli perjantai. Tapani Fager mainitsee kirjassaan Kuva- ja leirintäleimatutkimus (1989) leiman varhaisimmaksi havainnoksi 2. toukokuuta. Onko Abophilin lukijoilla tietoa ensipäivänleimasta?
    Leimaa on kahta tyyppiä. Ensimmäisestä on Fagerin mukaan havaintoja kesäkuulle 1980, ja toisesta tyypistä saman vuoden elokuulta eteenpäin.
    Raili Alho kirjoittaa Abophilissa 2/1999 Luostarinmäen postista ja sen leimasta. Kirjoitukseen haastateltu entinen postinhoitaja kertoo, että leimasimen puhdistaminen on ollut vaikeaa. Parhaan tuloksen on saanut museon kirjapainossa. Kirjattua postia ei voinut lähettää.
    Luostarinmäen museo on seuraavan kerran auki pääsiäisenä 19.–20.4. sekä 6. toukokuuta alkaen. Posti pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan avoinna. #99