Abophil Postimerkkilehti

ISSN 2737-0321

1.1.–31.8.2022

Turun Postimerkkikerhon äänenkannattaja Abophil Postimerkkilehti on jatkuvasti päivitettävä verkkojulkaisu

1.1.–31.8.2021     1.9.–31.12.2021     Hakemisto     Abophilin arkisto     Ohje kirjoitusten jakamiseen somessa     Yhteys- ja muut tiedot

 

29.8.2022

Lauri Poropudas kirjoittaa Tavastforum-postimerkkilehden uusimmassa numerossa 3/2022 Vanajaveden laivaliikenteestä 1860-luvulta alkaen sekä yksityisistä laivapostimerkeistä. Lehdessä on mukana syyskuussa järjestettävän Hämeenlinnan Postimerkkikerhon 85-vuotisnäyttelyn TAVASTEX-22 näyttelyluettelo. #26
 

24.8.2022
Åbo Frimärkssamlareförening kokoontuu

Åbo Frimärkssamlareförening kokoontuu syyskaudella kuten ennenkin joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina klo 18.30 alkaen. Kokouspaikkana on Gillesgården, Aurakatu 1 G, Stora köket kellarissa, sisäänkäynti pihalta.
    Syksyn ensimmäisessä kokouksessa 12.9. esitelmän pitää Hans Hästbacka aiheesta Våra ugglor (pöllömme). Muusta kokousohjelmasta tiedotetaan Åbo Underrättelserissä. Kokouksiin voivat osallistua muutkin kuin jäsenet, ja kaikki ovat tervetulleita. #27
 

23.8.2022

Saksan posti Deutsche Post julkaisi 7.7. Spider-Man-aiheisen ruutukoodipostimerkin. Hämähäkkimies on myös muun muassa Yhdysvaltain vuoden 2007 ja Ison-Britannian vuoden 2019 postimerkillä. #28


 

22.8.2022

Postimerkkilehdet ovat alkaneet kesätauon jälkeen taas ilmestyä. Filatelistissa 5/2022 Turun Postimerkkikerho on näkyvästi esillä kahdessa haastattelussa. Juhani Pietilä kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta toiminnastaan filateliassa, Matti Lempiäinen kerhon toiminnasta, ja molemmat keräilyalueistaan. Suomen Postimerkkilehdessä 4/2022 Jukka Sarkki kirjoittaa Fiumen postimerkeistä, ja Keräilyuutisissa 3/2022 Juha Valtonen Nato-aiheisista postimerkeistä. #30
 

18.8.2022
Yhdeksän päivän taksa ja muita korjauksia postitaksakirjaan

Martti Vihanto

Postimuseon kustantama Suomen postitaksat 1875–2001 ilmestyi vuonna 2016. Kirjan kirjoittajat ovat Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen. Korjauksia on julkaistu Filatelistissa 8/2016, joka on luettavissa Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla.



    Jaakko Pietilä lähetti Abophilin toimitukseen kuvan kahdesta lentokirjeestä, jotka on lähetetty 20. ja 22. helmikuuta vuonna 1945 Helsingistä Englantiin. Taksakirjan mukaan lentolisämaksu oli tuolloin 4 markkaa jokaiselta alkavalta 20 grammalta (s. 293 ja 338). Taksa oli voimassa vain yhdeksän päivän ajan 19.–27.2.1945.
    Pietilä kirjoittaa, että hänen mielestään lentolisä oli 4 markkaa jokaiselta alkavalta 5 eikä 20 grammalta. Yllä oleva kirje on tämän mukaan painanut yli 5 mutta enintään 10 grammaa. Ulkomaan kirjeen perustaksa oli 4,50 markkaa. Asiasta kirjoittaa myös Mikael Collan malli1930.fi-blogissaan. #31
 

17.8.2022

Alkon julkaiseman Etiketti-lehden 2/2022 haastattelussa Seppo Louhivuori kertoo kahviaiheisten postikorttien, kahvipussien kovikepahvien ja muun kahviin liittyvän keräilystä. Hän toimii Vilkkimäen kahvimuseon isäntänä. #32
 

17.8.2022

Postimuseolla on useita kymmeniä ostamalla hankittuja ja sille lahjoitettuja postimerkkikokoelmia. Osia kokoelmista pyritään vähitellen saamaan nettiin katsottavaksi.
    Uusimpana lisäyksenä on Harry W. Wallin Pohjois-Inkeri-kokoelma, joka on saatu vuonna 1971 testamenttilahjoituksena. Kuvassa Postimuseon sivuilta on Inkerin hyväksi -sarjan 10 pennin arvo ylösalaisella lisäpainamalla vuodelta 1921. Lisäpainamamerkit eivät olleet postitukseen käypiä. #33


 

17.8.2022

Yle kertoo 19.7. uutisessa, että Forum Marinum on julkaissut Suomen Joutsen -aiheisen omakuvapostimerkin. Se on seitsemäs laiva-aiheisten omakuvamerkkien sarjassa, jota merikeskus on julkaissut vuosittain vuodesta 2016 alkaen. Merkkiä on saatavana museokaupassa Linnankatu 72.
    Fregatti Suomen Joutsen laskettiin vesille 120 vuotta sitten ja on nykyään museolaivana Aurajoessa. Se on kuvattuna postimerkillä vuosina 1972 ja 1997. #34


 

3.6.2022

Suomen Filatelistiliiton Filatelisti-lehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu valtiotieteiden maisteri, toimittaja Nina Jääskeläinen. Ensimmäinen hänen toimittamansa numero ilmestyy elokuussa. Myös toimitusneuvosto on selvillä. #36
 

3.6.2022
Melkein samanlaiset: Tuomiokirkko ja ratikka

Seppo Louhivuori

Vanhassa väritetyssä Turku-kortissa raitiovaunu ohittaa kiskoilla kolisten Turun tuomiokirkon. Etualalla ovat nupukivetyksellä hevoskärryt ja huivipäinen turkulaisnainen.
    Samat elementit löytyvät myös Pekka Ilon piirtämästä Turun joukkoliikenteen 100-vuotisehiökortista vuodelta 1990. Hänellä on selvästi ollut mallina työpöydällään tuo vanha 1900-luvun alkupuolen Turku-kortti.

    Turun kaupungin liikennelaitoksen ehiökortissa on postiarvokkeen vieressä painettu leima Turku – Åbo 4.5.90. Kortin taustalla on myös kerrottu, että raitiovaunu on vuodelta 1908, jolloin raitioliikenne siirtyi käyttämään sähkövoimaa. Teksti on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
    Ohittaakohan raitiovaunu vielä joskus tulevaisuudessa Turun tuomiokirkon? #37
 

28.5.2022
Uusi Pohjolan vakuutusmerkki löytynyt

Jukka Sarkki

Postimerkkien puolella harvemmin voidaan kirjoittaa, että uusi päälaji on löytynyt. Vakuutusmerkeissä tämä on edelleen mahdollista. Nyt näin on käynyt Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan merkkien osalla.



Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan 1000 mk / 3 mk:n vakuutusmerkki. Ensimmäinen luku on vakuutussumma ja jälkimmäinen vakuutuksesta peritty maksu. LAPE-numero SA1.

    Vakuutusmerkkejä on käytetty esimerkiksi silloin, kun asiakas on vienyt vaatteita pesulaan. Jos hän on halunnut ottaa vakuutuksen varkauden varalta, vakuutusmaksua vastaava vakuutusmerkki on kiinnitetty tositteeseen, ja se on toiminut samalla kuittina. Suomen vakuutusmerkit luetteloidaan LAPE 2022 -postimerkkiluettelossa.
    Roger Rönnlund lähetti äskettäin viestin ja kuvia tekemästään löydöstä. Tässä on useampia kappaleita LAPEssa mainittua Pohjolan merkkiä, jossa vakuutussumma on 1000 mk ja vakuutusmaksu 3 mk. Tämän lisäksi uutena arvona on 5000 mk / 15 mk:n merkki. Kummatkin ovat samaa mallia ja väriä.



Pohjolan uusi löydetty 5000 mk / 15 mk:n vakuutusmerkki.

    Rönnlundin löydössä on vielä merkittävää, että samalla merkkien käyttötapa selviää. Kaikki merkit on mitätöity polkupyörä- ja radioliikkeen ”Paul Feldt cykel och radioaffär cykelreparation” leimoilla.
    Leimat kertovat, että liikkeeseen korjattavaksi jätetty polkupyörä tai radio on vakuutettu varkautta vastaan. Vastaavia käyttöjä on aiemmin löytynyt pesulatositteella, kun pestäviksi jätettyjä vaatteita on vakuutettu.
    Nykyään vakuutusmerkkejä tuskin mikään vakuutusyhtiö enää käyttäisi. Sodan jälkeen, kun tavaran saatavuus oli heikkoa, tämä on ollut perusteltu varotoimi. Mainitut merkit ajoittuvat sodan jälkeiseen aikaan, kuitenkin ennen 1950-luvun loppua.
    Varkausvakuutusmerkkejä on säilynyt vähän ja niiden käyttöjä asiakirjoilla vain muutamia. Tämä ehkä kertoo myös siitä, että käyttö ei ole ollut aikanaan kovin runsasta. #38

Yhteystiedot: jukka.sarkki [at] sarkki.net
 

26.5.2022
Melkein samanlaiset: talvinen ja kesäinen sauna

Seppo Louhivuori

Talvinen saunakortti löytyi postikorttien ”sekamelskalaatikosta”. Se tuntui jotenkin tutulta. Olin nähnyt tuon kortin aiemminkin. Tosin en ihan samanlaista, vaan sama sauna ja maisema kesällä.
    Aika hyvin on kuvaaja osannut asettaa kamerajalustansa kuvissa samalle paikalle.

    Korttien taustalle on kumpaankin painettu SUOMI FINLAND. Kesäkortissa on lisäksi neljällä kielellä:
Tyypillinen saunarakennus
En typisk Finnbastu
A typical SAUNA – hut
Eine typische Sauna
    Kuvaajan nimeä ei korteissa ole. Kustantaja on KUULTOKUVA ja kerrotaan kuvien löytyvän myös kuultokuvina. Kortteja ei ole lähetetty, mutta niihin on kirjoitettu käsin Puijo 1966. #39

Sarjan aikaisemmat osat
 

23.5.2022

Posti on myöntänyt vuodesta 2017 alkaen vuosittain Postin taidepalkinnon. Tämän vuoden palkinnon saaja on kuvanveistäjä Kim Simonsson, jonka kaksi veistosta ovat syyskuussa ilmestyvien postimerkkien aiheena. Taidepalkinnolla Posti haluaa edistää ja nostaa postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. #40

   
 

23.5.2022

Posti julkaisee syys- ja marraskuussa yhteensä 23 uutta postimerkkiä. Suomen Kansallisteatteri täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja Suomen Kansallisbaletti 100 vuotta. Tämän johdosta ilmestyy kymmenen erilaisen postimerkin arkki, jonka on suunnitellut Klaus Welp. #41


 

22.5.2022

Suomen Filatelistiliiton liittokokous pidettiin 23.4. Edustettuna oli 30 jäsenyhdistystä. Puheenjohtajana toiminut Mikael Collan kirjoittaa kokouksesta malli1930.fi-blogissaan.
    Filatelisti-lehden vuosikerran numeroiden määrä päätettiin pitää ennallaan kahdeksassa. Liittojäsenmaksu on 60 euroa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä Virossa asuvilta. Kahden ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana henkilöjäsen saa 50 prosentin alennuksen jäsenmaksustaan.
    Huhtikuussa eronneen Pekka Nuikin tilalle hallitukseen valittiin Juha Valtonen Tampereen Filatelistiseurasta. Puheenjohtajana jatkaa Petteri Hannula. #42
 

19.5.2022

Kuvia ja muita tietoja erikoisleimoista on Postin verkkokaupassa nykyään Tietoa erikoisleimoista -sivulla. Osa leimoista ei ole enää käytössä. #43


 

19.5.2022

Postin sivuilta löytyvän tiedon mukaan postimerkkien kestotilausohjelmaan ei ole enää mahdollista tehdä uusia asiakassopimuksia. Nykyiset tilaajat voivat tehdä muutoksia omaan kestotilaukseensa. #44
 

19.5.2022

Yhdysvaltalainen American Topical Association on maailman suurin aihefilateelinen yhdistys. Sen sivuilla on virtuaalinen postimerkkinäyttely My One-Page Exhibit, jonka yli 200 kokoelmassa on vain yksi sivu. Esitystavan laadussa on vaihtelua. Kokoelmat ovat oikeastaan lyhyitä kuvitettuja tietoiskuja, joista yksi käsittelee laskutikkua. Asiasta kertoo #postimerkkeilija-verkkolehti. #45
 

16.5.2022

Small European Postal Administration Cooperation (SEPAC) on pienten eurooppalaisten postihallintojen yhteistyöelin. Tämän vuoden SEPAC-postimerkkien yhteisenä teemana on paikalliset juomat. Kuvan merkissä Liechtensteinin postin sivuilta on aiheena juomavesi. Täydellinen luettelo muun muassa SEPAC-merkeistä on europa-stamps.blogspot-sivustolla. #46


 

13.5.2022

Manu Pärssinen kirjoittaa videopeliaiheisista postimerkeistä V2-fi-viihdeportaalissa. Asiasta kerrotaan Postimuseon Twitterissä. #47
 

11.5.2022

Europa-merkkien yhteisenä teemana ovat tänä vuonna tarut ja myytit. Suomen Europa-merkit ilmestyivät 27.4. ja niiden aiheena ovat Kalevalassakin mainitut Kuutar ja Päivätär.
    Kreikan Europa-merkit kuvaavat kreikkalaisen mytologian Orfeusta bakkanttilauman uhrina. Kuva on europa-stamps.blogspot-sivustolta, jolla on täydellinen luettelo muun muassa Europa-merkeistä. #48


 

9.5.2022
Vaasan näyttelyssä puolet nuorisokokoelmia

Jukka Sarkki

Vaasassa pidettiin 6.–7.5. monikansallinen kerhonäyttely Euphila. Tämänkertainen näyttely oli jo järjestyksessä 40:s. Näyttely kiertää vuosittain eri maissa, ja järjestelystä vastasi nyt Vaasan Filatelistit – Vasa Filatelister.
    Muut osallistuvat kerhot olivat Belgiasta, Slovakiasta ja Ruotsista. Luxemburgista ei tällä kertaa ollut kokoelmia. Järjestely on alkanut vuonna 1980, joskin osa alkuperäisistä yhdistyksistä ei enää ole mukana.
    Esillä oli nyt 21 kokoelmaa, joista Suomesta kolme: Harry Swanljung, Cookin saaret, Teuvo Roden, Englanti Yrjö VI:n ajalla sekä Anders Willför, Saksan Linna-sarjan vihkojen kuvakevirheet. Ilahduttavaa oli, että mukana oli peräti kymmenen nuorisokokoelmaa.



Sivu Harry Swanljungin Cookin saarten kokoelman alkupäästä.

    Näyttelyn kokoelmat arvioitiin normaaleilla säännöillä. Varsinaisia mitaleja tai palkintoja ei kuitenkaan jaettu, vaan voittajaksi tuli kerho, jonka kahden parhaan kokoelman pistemäärä oli suurin.
    Tällä kertaa voitto meni Vaasaan pisteen johdolla ruotsalaiseen kerhoon. Tulokset olivat: Vaasan Filatelistit 166 p., SFU Stockholm 165 p., Skofia loka 156 p. ja Orval Maasmechelen 145 p.
    Nuorisoluokan voitti Skofia loka 135 p. ja seuraavina olivat Orval Maasmechelen 130 p. sekä SFU Stockholm 125 p. #49



Näyttelypaikkana oli Vaasan pääkirjaston Draama-sali, joka oli käyttöön varsin sopiva.
 

8.5.2022
Omppu on myös postimerkkitaiteilija

Martti Vihanto

Graafikko Osmo ”Omppu” Omenamäki tunnetaan erityisesti postikorteistaan. Hänellä on korttien lisäksi laaja-alaisesti muutakin taiteellista tuotantoa. Jukka Vesterinen esittelee 75-vuotisjuhlakirjassa Piirtäjän elämänviivat (Tarusto Kustannus 2015) näistä mainokset, kirjojen suojapäällykset ja monet muut käyttögrafiikan lajit. Postimerkit, exlibrikset ja puhelukortit soveltuvat postikorttien ohella erityisen hyvin Omppu-keräilyyn.
    Omppu on suunnitellut Suomen Postille kolmetoista postimerkkiä. Ne löytää hakusanalla Postimuseon postimerkkiselaimesta. Ensimmäiset kaksi ovat itsenäisyyden kartta-aiheiset 70-vuotisjuhlamerkit vuodelta 1987.
    Läheltä piti, että Ompun ensimmäisiksi postimerkeiksi olisivat tulleet jo 20 vuotta aikaisemmin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlamerkit. Suunnittelukilpailuun osallistui lähes 200 ehdotusta, joista Ompun ”Finn” pääsi jaetulle kolmannelle sijalle. Palkintolautakunta päätti olla jakamatta ensimmäistä palkintoa, ja parhaaksi katsottu Rolf Christiansonin ehdotus toteutui. Kaikista neljästä ehdotuksesta on kuvat Philatelia Fennicassa 5–6/1967.
    Suomen ensimmäinen ystävänpäivämerkki on Ompun suunnittelema. Merkki ilmestyi helmikuussa 1993 ja on ensimmäinen yhteisjulkaisu Viron kanssa.



Ystävänpäivän yhteisjulkaisu Viron kanssa kertoo maiden läheisistä suhteista. Koruvieriötä on käytetty postimerkkinä, ja osa lähetyksistä on mennyt lunastukseen. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Ompun postimerkeistä seuraava on vuonna 1994 julkaistu leppäkerttuaiheinen kolmiomerkki. Se valittiin Postin järjestämässä yleisöäänestyksessä vuoden kauneimmaksi samoin kuin muutamaa vuotta aiemmin makeisteollisuuden merkki. Omppu suunnitteli leppäkerttumerkkiin myös ensipäivänkuoren ja -leiman.



Vuonna 1994 ilmestyi Suomen ensimmäinen kolmikulmainen postimerkki. Omppu suunnitteli siihen liittyen pastilliaskin, jonka Postimerkkikeskus julkaisi FINLANDIA 95 -maailmannäyttelyn johdosta. Seppo Louhivuoren kokoelmasta.

    Ompun töistä voidaan vielä mainita vuonna 1988 ilmestyneen automaattivihkon toisen ja kolmannen tilauserän kansi. Jälkimmäistä on kahta tyyppiä, jotka erottaa lintujen jaloista. Postikirjeistä kaksi poro- ja jouluaiheista marraskuulta 1991 ovat niin ikään Ompun suunnittelemia, ja niissä on kääntöpuolella hänen signeerauksensa.



Automaattivihkon AV14 kannessa näkyy Ompun signeeraus, jossa O-kirjain muistuttaa omenaa. Tilauserän numero on painettu ensimmäistä kertaa automaattivihkon kanteen.

    Ompun tuotantoa ja erityisesti postikortteja keräävät perustivat vuonna 1995 kerhon, jonka virallinen nimi on Osmo Omenamäki keräilijät ry. Turun alaoksa toimii aktiivisesti ja kokoontuu seuraavan kerran 15.5. Turun Postimerkkikerhon toimintakeskuksessa. Lisätietoja on Omppu-kerhon Facebook-sivuilla. #50
 

8.5.2022

Osmo Omenamäki keräilijät ry:n Turun alaoksa kokoontuu Turun Postimerkkikerhon toimintakeskuksessa sunnuntaina 15.5. klo 15 alkaen. Kuva on yhdistyksen Facebook-sivuilta. #51
 

28.4.2022

Kevään Hellman-huutokaupassa oli tarjolla yli 3800 keräilykohdetta, joista 93 prosenttia myytiin. Filateelisista kohteista halutuin oli vanha Turkki-kokoelma, joka kilpailtiin 5500 euroon. Koko huutokaupan paras ulkomaiden postimerkkien yksittäiskohde oli Viron vuoden 1930 postimerkkivihko, josta maksettiin 4600 euroa.
    Suomen isohampaisista merkittävimmät kohteet olivat 8 pennin merkki V-lävisteellä (2100 €) sekä 1 markan merkki yhdessä 5 pennin lisämerkin kanssa postilähetyksellä Englantiin (6100 €). Mallin 1885 jokanurkkaisista korkeimmalle nousi lisämerkkinä käytetty 25 penniä 10 pennin ehiökortilla Ranskaan (2200 €). Se lienee ainoa tunnettu mallin 1885 kirjattu kortti. Huutoraha sisältyy hintoihin. #52


 

27.4.2022
Turun ensimmäisen koneleiman varhaiskäyttö

Martti Vihanto

Turun Postimerkkikerho julkaisi vuonna 2004 kirjan Turun postin historiaa ja postileimoja, jossa on luettelo Turun nykyisellä alueella käytetyistä postileimoista noin vuoteen 1945 asti. Lisäyksiä ja korjauksia on turunpostimerkkikerho.fi/leimakirja-sivulla.
    Postilähetysten koneleimaus otettiin Turussa käyttöön vuonna 1909. Ensimmäisen koneleiman T1 käyttöaika on kirjan ja sen täydennysten mukaan 30.11.1909–14.6.1918 sekä ilman viivoja 16.12.1909–14.6.1918. T2-leimasta on havaintoja heti tämän jälkeen 22.6.1918 alkaen. Leimoja ilman viivaosaa on käytetty useimmiten ellei ainoastaan tuloleimoina.



    Olen käynyt viime aikoina läpi postilähetyksiä, joita on kerääntynyt vuosien varrella. Yhdessä kuvapostikortissa on viivattomasta venäläismallisesta T1-leimasta varhainen päiväys 11.12.1909. Kortti esittää erästä Napolin entistä luostaria.
    Kortti on päivätty Gesterbyssä 9.12.1909, ja se on kulkenut maalaiskirjeenkantolinjalla Kemiö – Gesterbyn ja Rugnolan kartanot. Leiman nro 513 käyttöajasta minulla ei ole tietoa. Kemiössä oli tuohon aikaan 1. luokan postitoimitus, ja Gesterbyhyn tuli postipysäkki vuonna 1956. #53
 

25.4.2022

Postimuseolla on useita kymmeniä ostamalla hankittuja ja sille lahjoitettuja postimerkkikokoelmia. Osia kokoelmista pyritään vähitellen saamaan nettiin katsottavaksi.
    Uusimpina lisäyksinä ovat Vilho Railon Zeppelin-postikokoelma sekä neljä kehystä E. A. Hellmanin kattavasta kuvioleimakokoelmasta. Edellinen on testamenttilahjoitus ja jälkimmäinen ostettu vuonna 1953. Kuvassa Postimuseon sivuilta on erittäin harvinainen kuvioleima nro 398. #54


 

22.4.2022
Mallin 1963 leimamerkkien väärennökset

Jukka Sarkki

Leimamerkkien mallin 1963 tilalle tuli vuodesta 1982 alkaen vähitellen uusi malli. On ollut tiedossa, että suuriarvoisten vaihtuminen on liittynyt jollain lailla merkkien väärentämiseen. Tästä ei kuitenkaan ole tiedetty juuri enempää.



Leimamerkkien mallin 1963 loppupään käyttöjä, 2000 mk ja 500 mk (osakuva). Merkit on leimattu 30.1.1981.




Mallin 1982 leimamerkkejä. Alkuun paperi oli valkoista, mutta muuttui vuonna 1989 sinertäväksi. Kuvassa ovat 250 mk ja 300 mk valkoisella sekä 300 mk ja 1000 mk sinisellä paperilla. Väri näkyy paremmin analyysilampulla. Sama paperin vaihtuminen tapahtui myös mallin 1963 merkeillä.

    Sain aikanaan Lauri Väätäiseltä Kuopiosta aiheeseen liittyvää aineistoa. Keskusrikospoliisin asiasta 28.1.1982 päiväämän kirjelmän mukaan väärennettyjä mallin 1963 leimamerkkejä on ollut käytössä vuodesta 1976 lähtien. Väärennökset on tehty 500 ja 1000 markan merkeistä, ja ne on painettu neljän merkin arkeissa.
    Kirjelmässä todetaan lisäksi, että arvomerkinnän alapuolinen kuviointi on väärennöksissä epätarkka. Painotapa ei ole kirjapaino, koska merkkien pinta on aivan sileä, kun se aidoissa merkeissä on koholla kuvioiden ja arvomerkinnän kohdalla. Joka neljännessä väärennetyssä merkissä on A-kirjaimen alla piste.
    Vuonna 1982 ilmi tullut väärennös on varsin tuntematon. Itsekin leimamerkkejä 1980-luvulta asti keränneenä en siihen ole törmännyt kuin yhdessä lyhyessä maininnassa Ålands Frimärkssamlarföreningin Luppen-lehdessä 1/1982.
    Väärentämisen kohteena oli siis leimamerkkimalli 1963, joka tuli käyttöön rahanuudistuksen jälkeen. Alkuun suurin nimellisarvo oli 250 mk, mutta rahan arvon huononemisen takia uusia arvoja julkaistiin seuraavasti: 500 mk ja 1000 mk vuonna 1974 sekä väliarvo 300 mk ja uusi huippuarvo 2000 mk vuonna 1980. Kun merkkien väärentäminen oli KRP:n kirjelmän mukaan aloitettu jo 1976, on luonnollista, että väärennökset tehtiin vain tuon ajan huippuarvoista 500 mk ja 1000 mk.



Vasemmalla on väärennetty 1000 markan leimamerkin nelilö ja oikealla aito. Kuva on KRP:n kirjelmästä.

    Väärennösten tultua ilmi mallin 1963 yli 100 markan arvot poistettiin käytöstä ja korvattiin uudella mallilla 1982. Tämä oli siis käytössä rinnan mallin 1963 arvojen 1 p – 100 mk kanssa.
    Toinen mallin historiaan liittyvä epäselvä asia on 100 mk:n merkin värin vaihto vihreästä keltaiseksi. Aiemmin tämän ajateltiin liittyneen mallin 1982 julkaisemiseen. Vaihdoksen on todettu tapahtuneen jo vuonna 1975, joten tällä ei ole tekemistä väärennösasian kanssa.
    Kysyin Seteciltä vuonna 2004 mallin 1963 leimamerkkien valmistustapaa ja useaa muutakin asiaa. Vastauskirjeessä varsin monta asiaa jäi avoimeksi, mutta sen kirje vahvisti, että alkupään kahden ensimmäisen laattamallin merkit on painettu WIFAG-koneella kuten kirjoituksessa aiemmin arvelinkin.
    Tämä kirjoitus on rajattu väärennösasiaan. Abophilin arkistoon on lisätty kolme vuonna 2004 julkaistua kirjoitustani mallin 1963 leimamerkeistä. Yhdessä nämä lienevät laajin tästä aiheesta Suomessa julkaistu kirjoituskokonaisuus. #55



Mallin 1963 leimamerkkejä kauppakirjalla (osakuva). Keltainen 100 mk:n merkki tuli käyttöön vuonna 1975. Mitätöintileimoissa ei aina ole päiväystä, joten ajoitus tulee tehdä asiakirjan mukaan, tässä huhtikuu 1982. Kuvassa näkyy merkkien oikea väri, asiakirjan liitekuvissa väri on haalistunut ja merkit näyttävät normaalia keltaisemmilta.

Yhteystiedot: jukka.sarkki [at] sarkki.net
 

22.4.2022

Suomen Postimerkkilehden uusimman numeron 2/2022 teemana on filatelistin digi-ABC. Lehden uusi päätoimittaja Tapio Tuominen kirjoittaa muun muassa kohteiden skannaamisesta, vertailee tulostimia ja esittelee kuvakirjoiksi tallennettuja kokoelmia. Samalla mainitaan skannauslaatikko ja kaukolaukaisin, jotka helpottavat kuvien ottamista älypuhelimella. #56
 

22.4.2022

Posti julkaisee 27.4. muun muassa toisen osan rullapostimerkkisarjasta, joka esittää suomalaisia taideklassikoita. Graafisen suunnittelun on tehnyt Ilkka Kärkkäinen. Yksi kahdeksasta merkistä esittää Albert Edelfeltin öljyvärimaalausta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä vuodelta 1887. #57


 

17.4.2022
Postipysäkkejä Porlammilla, Ruissalossa ja muualla

Martti Vihanto

Postitoimipaikat kuten postitoimitukset ja postikonttorit luokiteltiin aikoinaan järjestykseen sen mukaan, mitkä olivat niiden toimivaltuudet. Suppeimmat valtuudet oli postipysäkeillä.
    Postipysäkkien pääasiallinen tehtävä oli ottaa vastaan tavallisia kirje-, kortti- ja ristisidelähetyksiä sekä jakaa niitä omalla alueellaan. Maaseudulla järjestelmästä oli etua yksistään sen takia, että lähellä oli paikka hakea sanomalehdet ja muu posti sekä ostaa postimerkkejä.
    Postipysäkkejä alettiin perustaa vuonna 1891. Ensimmäinen oli Porlom (Porlammi) Lahdesta etelään. Asiasta kerrotaan Postihallituksen kiertokirjeen liitteessä tammikuussa. Postimuseon postipysäkkileimojen kortistossa on leimapainanne kahdesta kaksikielisestä ja kaksirivisestä metallileimasta, ja Postimuseon leimakirjatietokannassa on leimapainanne yhdestä.
    Postipysäkit olivat ainakin alussa lähinnä maalaiskirjeenkantolinjojen varrella. Niitä arvioidaan olleen eri aikoina yhteensä noin 5000 kappaletta. Vuoden 1977 alusta silloin jäljellä olleet postipysäkit ylennettiin postiasema II:ksi tai lakkautettiin.
    Alla olevassa valokuvassa Postimuseon kokoelmista 1920-luvulta on kuvatekstin mukaan Benz-merkkinen postilinja-auto Vastingin postipysäkin edustalla. Takana näkyy Oinolan talo, jossa postitoimipaikka sijaitsi.



Vastingin postipysäkki Keski-Suomessa toimi takana näkyvässä talossa 1900-luvun alussa. Talon emäntä on vasemmalla. Postimuseon kokoelmista.

    Kalle Vaarnaksen ja Kaarlo Hirvikosken kirjan Suomen postitoimipaikat 1638–1985 (1988) taulukko-osasta käy ilmi, että Vastingin postipysäkki perustettiin vuonna 1902. Valokuvan aikoihin se oli jo postiasema. Kirja on luettavissa Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla.
    Postipysäkkileimoissa on yleensä vain pysäkin nimi ilman päivämäärää joko pisteellä tai ilman. Niitä kutsutaan usein kyläleimoiksi. Muutamia ladontavirheitä tunnetaan. Tarkoituksena oli, että lähetykselle tuli pysäkkileiman lisäksi yli- tai muun ohjaustoimipaikan päiväysleima. Myös esimerkiksi leirintäleimoja oli pysäkeillä käytössä.
    Postipysäkkien ja rautateiden rivileimat muistuttavat toisiaan ja saattavat sekoittua keskenään. Rautatieleimoja käytettiin asemilla rautateiden omissa kuljetuksissa eivätkä ne olleet postileimoja. Toisaalta niitä on joskus käytetty postipysäkeillä ja niillä on myös mitätöity postimerkkejä.
    Alempana on kuva uudenvuodenkortista, jolla on Hyrsylän postipysäkkileima postimerkille lyötynä sekä Suojärven siltaleima vuoden 1936 viimeiseltä päivältä. Anssi Mikkola ja Lasse Könönen mainitsevat Luovutetun alueen postitoimipaikoissa käytetyt leimat -sivustolla pysäkkileiman havaintoja olevan vuosilta 1935–38.



Postikortilla on Hyrsylän postipysäkin rivileima vuodelta 1936. Hyrsylän mutkasta tunnetuksi tullut kylä kuului Suojärven kuntaan. Kirjoittajan kokoelmista.

    Kirjassa Turun postin historiaa ja postileimoja (2004) todetaan, että Turussa on toiminut alun pitäen yksi postipysäkki. Tästä Ruissalon leimasta on tavattu vain yksi ajoitettu käyttö joulukuulta 1920, ja lisää havaintoja otetaankin mielihyvin vastaan. Kuntaliitoksissa useita sellaisia alueita on tullut osaksi Turkua, joilla on ollut oma postipysäkkinsä. Leimakirjan esittely on täällä.
    Postipysäkkileimojen kokoelmassa leimat voi järjestää esimerkiksi aakkosten mukaan, alueittain tai postipysäkin perustamisjärjestyksessä. Liiton jäsensivuilla on esimerkkinä Juha Hyttisen kokoelma Ylä-Savon seudun postipysäkkileimoja 1892–1949.
    Keräilijöille hyödyllisiä lähteitä ovat edellä mainittujen lisäksi Kaarlo Hirvikosken kirjoitussarja Suomen Postimerkkilehdessä vuodesta 1974 alkaen sekä hänen kaksiosainen kirjansa Suomen postipysäkit ja niiden leimat (1979–80). Eero J. Helkiö tarkastelee ensimmäisten postipysäkkileimojen kirjasintyyppejä Abophilissa 7/1980. Jukka-Pekka Pietiäinen kertoo postiolojen uudistuksista Suomen postin historiassa (1988). #58
 

13.4.2022

Suomen Filatelistiliitto on siirtänyt vuosien 2020 ja 2021 Filatelisti-lehdet vapaasti netissä luettavaksi. Muut numerot vuodesta 2012 alkaen ovat liiton jäsensivuilla. #59
 

11.4.2022

Turun Postimerkkikerho ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo järjestivät yhteistyössä perinteisen kevätnäyttelyn viikonloppuna 9.–10.4. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän juhlasalissa. Valokuvia, yleisöäänestyksen tulokset ja muita tietoja on näyttelyn verkkosivulla. #60


 

6.4.2022

Ahvenanmaan posti Åland Post myy myös Suomen Postin postimerkkejä, jolloin nimellisarvoon lisätään arvonlisävero. Myynnissä on sekä postituoreita että leimattuja merkkejä. Leimatuissa merkeissä arvonlisävero lisätään myös Suomen Postin verkkokaupassa, mutta verokanta on korkeampi kuin Ahvenanmaalla. Leimattujen merkkien valikoima on lisäksi Ahvenanmaalla suurempi.
    Kuvan postimerkki on ostettu Åland Postin verkkokaupasta. Ahvenanmaan omien merkkien leimauttamisesta kerrotaan Abophilin uutisissa 29.3. viime vuonna. #61


 

27.3.2022

Seppo Louhivuori lähetti kuvan postimerkistä, jonka keskellä on viestillisen ketjuleiman tekstiosa. Hyvin on ruotsinkielinen SPARA osunut Olavinlinnan päälle. Merkki täytyy varmaan säästää kun niin kerran kehotetaan. Leima tuli käyttöön maaliskuussa 1943, ja siitä on olemassa myös kokonaan suomenkielinen ja yleisempi SÄÄSTÄ-tyyppi. Viestillisistä tulee silloin tällöin eteen vastaavanlaisia, joskus koomisiakin osumia. #62


 

26.3.2022

STT Info kertoo Joensuun Postimerkkeilijöiden lehdistötiedotteessa, että digitaaliset palvelut kuten verkkokokoukset ja -näyttelyt tuovat uusia harrastajia postimerkkeilyn piiriin. Uudistuminen näkyy myös siinä, että keräilykohteina ovat postimerkkien ja postilähetysten lisäksi kasvavassa määrin ei-filateeliset kohteet.
 

22.3.2022

Latvian posti Latvijas Pasts julkaisi 10.3. pienoisarkin, jossa on kolme samanlaista 1,44 euron postimerkkiä. Myyntihinta on 9 euroa, ja tuotosta puolet lahjoitetaan Ukrainan hyväksi. #65


 

21.3.2022

Belgian posti bpost julkaisee tänään viidennen ja samalla viimeisen pienoisarkkien sarjassa, jonka aiheena on geometria luonnossa. Viisimerkkisen pienoisarkin merkit kuvaavat säännöllistä kuusikulmiota. Heksagonin muotoisia postimerkkejä ovat julkaisseet muun muassa Ranska vuonna 2003 ja Iran vuonna 2011. Kuvassa on kaktuksen kukka. #66


 

18.3.2022

Postimuseon verkkonäyttelyssä Postitiet esitellään vanhoja postireittejä ja kerrotaan muun muassa postitalonpoikien ja kestikievarien tehtävistä. Kuvassa on Suuri rantatie Tukholmasta Turun ja Viipurin kautta Narvaan. Postinkuljetus reitillä alkoi vuonna 1638. Vanhoja postireittejä on kuvattu myös Suomen ensimmäisessä pienoisarkissa vuodelta 1985. #67


 

14.3.2022

Käpylän Merkki Oy on julkaissut uuden painoksen digitaalisesta Norma Suomi-postimerkkiluettelosta. Se on edellisvuoden tapaan luettavissa maksutta verkossa. 450-sivuisessa luettelossa on myös Suomen rahat. #68
 

11.3.2022

Postikorttikerhon kokoontumisaika muuttuu. Kokoukset pidetään toimintakeskuksessa pääsääntöisesti joka kuukauden viimeisenä tiistaina klo 18 alkaen. Raili Alho kertoo 29.3. kokouksessa Andreas Alarieston postikorteista ja muusta tuotannosta. #69


 

10.3.2022
Lontoon näyttely suomalaisille menestys

Juhani Pietilä

Kansainvälinen FIPin postimerkkinäyttely London 2022 järjestettiin 19.–26. helmikuuta. Näyttelypaikkana oli Business Design Center, joka on messukeskus Lontoon Islingtonissa.



    Suomesta näyttelyssä oli mukana kahdeksan osallistujaa. Kaikki kokoelmat saivat kultamitalin, mikä on paras mitalisaalis koskaan mistään kansainvälisestä näyttelystä. Viisi kokoelmaa sai suuren kultamitalin ja kolme ”tavallista” kultaa.
    Turkulaisista näyttelyssä olivat Pekka Rannikon Saarisen mallin 1917 kokoelma sekä allekirjoittaneen Suomen ehiökuorien 1845–1884 kokoelma. Saimme molemmat suuren kultamitalin 95 pisteellä.
    Olin aikaisemmin ollut mukana viidellä kehyksellä Lontoon vuoden 2010 näyttelyssä, jolloin sain 92 pistettä ja kultaa. Silloin kokoelmani ulottui vuoteen 1888. Nyt jätin pois viimeisen kehyksen eli mallin 1885 uusien UPU-värien ehiökuoret, ja lisäsin alkupäähän peräti neljä kehystä aikaisempia anteja. Puolet vanhaa, puolet uutta aineistoa! Käsittääkseni kukaan ei ole Christian Sundmanin 1990-luvun saavutuksen jälkeen saanut ehiöillä kansainvälisessä näyttelyssä suurta kultamitalia.
    Myös Pekka sai nyt ensimmäisen kerran kokoelmallaan suuren kultamitalin. Hänellä oli aikaisemmista näyttelyistä kaksi kertaa 93 pistettä ja kunniapalkinto tai tuomariston onnittelut.
    Olemme molemmat tulokseen erinomaisen tyytyväisiä! Suomen komissaari näyttelyssä oli Jukka Mäkinen, joka oli myös näyttelyn tuomaristossa. Hänen mukaansa suomalaisten saavutus oli ainutlaatuinen.
    Olimme Pekan kanssa molemmat Lontoossa yhdessä aviopuolisoidemme kanssa. Kävimme näyttelypaikalla ihastelemassa suomalaisia ja vähän muitakin kokoelmia ja tietenkin tutustumassa paikalla olleen suuren kauppiasjoukon tarjontaan. Suomalaista parempaa materiaalia ei ollut kyllä tarjolla tällä kertaa, vaikka jotakin pientä tarttuikin matkaan.
    Tutustuimme myös The Royal Philatelic Society London -yhdistyksen uuteen toimitaloon aivan Lontoon ydinkeskustassa. Allekirjoittaneelle siellä oli mielenkiintoisinta nähdä yhdistyksen aitouttajia työssään. Puolisomme harrastivat myös jonkin verran shoppailua, mikä kuuluu asiaan. Matkamme sujui kaiken kaikkiaan mukavasti ja onnistuneesti. #70
 

4.3.2022

Suomen Filatelistiliitto kertoo sivuillaan, että Filatelisti-lehti ilmestyy syksystä alkaen kuusi kertaa vuodessa nykyisen kahdeksan sijaan, ja numeroiden sivumäärä kasvaa.
    Paperilehden rinnalle tulee digitaalinen versio. Tiedotteessa todetaan, että pelkän digikopion tekeminen paperilehdestä ei nykyään enää riitä, vaan myös lehden sisällön, ulkoasun ja jakelun tulee vastata digitaalisen maailman vaatimuksiin. Tavoitteena on myös nostaa lehden sisällön laatua. #72
 

4.3.2022
Kutsu vuosikokoukseen 21.3.

Turun Postimerkkikerhon johtokunta kutsuu kerhon jäsenet vuosikokoukseen maanantaina 21.3. Aika ja paikka ovat täällä. Kokouksessa esitetään sääntöjen 12 § mukaisesti vuoden 2021 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille. #73
 

1.3.2022

Wanha Turku Kauppa julkaisee tänään Turun linnaa esittävän omakuvapostimerkin. Aikaisemmista omakuvamerkeistä kerrotaan kerhon kotisivujen blogissa toissa vuonna. #74


 

28.2.2022

Posti tarkistaa käteismaksullisten kirjepalvelujen hintoja 31.3. alkaen jakelukustannusten kattamiseksi. Esimerkiksi kotimaan kirjeen hinta nousee 1,95 euroon. #75
 

24.2.2022

Digitalisaatio etenee kaikkialla ja myös suomalaisessa postimerkkilehdistössä. Useimpia lehtiä on luettavissa ainakin osittain netissä (ks. kerhon kotisivujen linkkikokoelma kohdasta lehdet).
    Myös Aihefilatelistit pohtii yhdistyksen äänenkannattajan Aihefilatelistin digitointivaihtoehtoja. Lehden numero 1/2019 on julkaistu kokeiluluonteisesti issuu.com-alustalla. #76
 

23.2.2022
Melkein samanlaiset: Kalevalan Aino

Seppo Louhivuori

Helmikuun 28. nostetaan siniristilippu salkoon ja vietetään Suomen kansalliseepoksen Kalevalan päivää. Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela on kuvittanut Kalevalan ja maalannut useita sen tapahtumiin liittyviä maalauksia. Eniten niistä on tunteita herättänyt vuonna 1891 maalatun Aino-taru -triptyykin keskimmäinen osa.
    Seksuaalista ahdistelua vastustava Me Too -liike on ottanut tämän teoksen silmätikukseen. Heidän mukaansa maalauksessa vanha äijä yrittää raiskata nuoren tytön.

    Kortistostani löysin Me Naiset -lehden mainoskortin, jossa tämä Gallen-Kallelan maalauksen tilanne onkin reilut sata vuotta myöhemmin muuttunut täysin päinvastaiseksi. Ylemmän kortin taustatekstit ovat AINO – TRIPTYYKKI, 1891, keskiosa, Akseli Gallen-Kallela 1865-1931, Ateneumin taidemuseo, Watti-Kustannus Oy, pr-kortti. Alemmassa kortissa on vain Me Naiset. Kortit eivät ole kulkeneet.
    Sen kummemmin ottamatta kantaa korttien tilanteisiin toivotan Hyvää ja Rauhallista Kalevalan päivää. #77
 

18.2.2022

Postimuseolla on kokoelmissaan useita kymmeniä ostamalla hankittuja ja sille lahjoitettuja postimerkkikokoelmia. Kerhon kotisivujen blogissa toissa vuonna kerrotaan muun muassa belgialaisen Pierre Grosfils-Bergerin Suomi-kokoelmasta.
    Osia kokoelmista pyritään vähitellen saamaan nettiin katsottavaksi. Uusimpana lisäyksenä on kaksi kehystä vuonna 1953 ostetusta ja 1400 kohdetta käsittävästä E. A. Hellmanin laivaleimakokoelmasta. Kuva Postimuseon sivuilta on kokoelmasta. #78


 

17.2.2022
Melkein samanlaiset: katettu pöytä

Seppo Louhivuori

Rakennan lavastuksia teatteri Akselissa. Pienellä budjetilla yritetään rakentaa mahdollisimman hyvät puitteet aina kyseiselle näytelmälle. Usein joudutaan käyttämään jossain muussakin näytelmässä olleita huonekaluja ja esineitä mutta niin, etteivät katsojat niitä tunnistaisi.

    Sama ongelma tuntuu olleen myös näihin kahteen ruotsalaiseen postikorttiin kuvatun kahvipöydän kattajilla. Pöydät on kuvattu samassa huoneessa vähän eri kuvakulmasta. Korteissa on käytetty samoja tuoleja sekä pöytää, joka on toisessa peitetty vaalean sinisellä liinalla. Kauniit kattaukset ovat muuten erilaisia. Tarkkaavainen voi löytää seinällä olevan pienen pyöreän taulun molemmista korteista.
    Onnittelukortit on painettu 1950-luvulla. Ylempi kortti ei ole kulkenut. Kääntöpuolella on numero 100/1 ja kustantajaksi on merkitty ULTRA -produkt, Ultraförlaget Ab. Bromma, Stockholm.
    Alempi onnittelukortti on osoitettu Helsinkiin, ja se on ilman leimaa. Kääntöpuolella on numero 100/8 ja kustantajaa ei ole merkitty. #79
 

14.2.2022

Suomen Postimerkkilehden uusimman numeron 1/2022 kahdessa kirjoituksessa tarkastellaan sähköisiä kotimaisia aineistoja ja sähköistä tiedonhakua. Kirjoittajat ovat Mirka Ylä-Mattila ja Mikko Nykänen Postimuseosta sekä Jukka Sarkki.
    Esimerkkejä digitaalisista sisällöistä ovat postipysäkkileimojen kortisto Postimuseon sivuilla, Puolustusvoimain joukot 1941–1945 peitelukuina (Pentti Kopsa) Kansallisarkiston sivuilla, Abophilin arkisto ja Finna. Kerhon kotisivujen linkkikokoelmassa on noin 70 sivustoa ja dokumenttia. Kuva on leimakirjatietokannasta Postimuseon Facebook-sivuilta. #80


 

12.2.2022

Tiistai 22.2.22 tai 22.02.2022 on sikäli erikoinen, että päiväys on silloin sama takaperin luettuna. Muita palindromeja ovat saippuakauppias ja innostunut sonni. Postinumeron 22222 postileima sopisi hyvin yhteen päiväyksen kanssa, mutta sellaista ei ole ainakaan Suomessa. Kuva on Filatelistin 2/2021 kirjoituksesta, jossa Sven-Erik Hjelt tarkastelee palindromeja leimojen päiväyksissä ja postitoimipaikkojen nimissä. Lehti on luettavissa liiton jäsensivuilta. #81


 

10.2.2022

Paraisten Filatelistit viettää Postimerkin Päivää torstaina 17.2. K-Supermarket Reimarissa klo 12–17 jos olosuhteet sallivat. Kerho julkaisee tapahtumaan omakuvapostimerkin sekä postikortin, joiden aiheena ovat viime lokakuussa talkootyönä valmistuneet kuntoportaat. Portaikossa lähellä Paraisten kalkkikivikaivosta on 470 askelmaa, ja se nousee 180 metrin matkalla 50 metriä ylöspäin. #82


 

6.2.2022

E. A. Hellman julkaisi vuonna 1947 Suomen joulu- ja hyväntekeväisyysmerkkien luettelon. Kirjasen kustantaja on Lindström & Co. Alkulauseen mukaan luetteloon on haluttu ottaa ensi sijassa joulumerkit ja muut tuberkuloosin vastustamisen hyväksi ilmestyneet merkit. Kuvassa olevien merkkien tiedot:
Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys: 1910, 5 p, taiteilija Väinö Hämäläinen, arkkikoko 100, myös ehiökortti tunnetaan
Sokeain Keskusliitto: 1935, 50 p, arkkikoko 100, myös lisäpainama 5 mk / 50 p vuodelta 1947 tunnetaan
Sotainvaliidien Veljesliitto: 1946, 2 mk, taiteilija Urho Aarnio, painotyö Tilgmann, arkkikoko 100, painos 0,5 milj. #84


 

5.2.2022

Ison-Britannian posti Royal Mail on ryhtynyt lisäämään käyttö- ja joulupostimerkkeihin ruutukoodin. Ensimmäiset neljä Machin-sarjan merkkiä ilmestyivät 1. helmikuuta. Koodi on irrottamaton osa merkkiä, ja lukemalla sen sovelluksessa näkee videon.
    Uudistuksen tavoitteita oletettavasti ovat postinkäsittelyn tehostaminen ja postimerkkien uudelleenkäytön ehkäiseminen. Aikaisemmin ilmestyneet käyttö- ja joulupostimerkit ovat käypiä ensi vuoden tammikuun loppuun, ja ne tulevat olemaan vaihdettavissa uusiin. #85


 

4.2.2022

Postimuseossa on 10.2.–10.4. Kahvi kortilla -pienoisnäyttely, jossa on 175 kahviaiheista postikorttia Seppo Louhivuoren kokoelmasta. Korteissa esitellään myös kaikki Pauligin Paula-tytöt vuodesta 1950 lähtien. Kahvilähettilääksi on voitu valita vuodesta 2019 alkaen myös mies. Esillä on lisäksi kahvin valmistukseen liittyvää esineistöä ja kahvipakkauksia.
    Postimuseo järjestää näyttelyn yhteistyössä Louhivuoren ja Vilkkimäen Kahvimuseo ry:n kanssa. Kuvassa on näyttelystä saksalainen mainospostikortti 1920-luvulta. #86


 

2.2.2022
Tuvan 1930-luvun vinoneliömerkit

Martti Vihanto

Tuva on alue Venäjällä Mongolian pohjoispuolella. Vuosina 1921–44 se oli muodollisesti itsenäinen tasavalta, aluksi nimellä Tannu-Tuva. Jarl-Gunnar Salin kirjoittaa Filatelistin uusimmassa numerossa 1/2022 Tannu-Tuvan ja Tuvan postimerkeistä ja postihistoriasta.
    Salinin kiinnostus Tuvaan heräsi 1950-luvulla vinoneliön muotoisesta postimerkistä erään tupakkakaupan pahvilaatikossa. Kauppias oli laittanut siihen merkkejä, jotka eivät olleet käyneet kaupaksi. Salin kertoo myös matkastaan Tuvaan keväällä 2013. Kirjoitus on otsikoitu osuvasti Tannu-Tuva – mihin yksi ainoa postimerkki voi johtaa. Se on sekä ruotsiksi että suomeksi.
    Kirjoituksessa on kuvattu postilähetyksiä myös ennen ja jälkeen 1930-luvun kuvamerkkikauden. Suuri ellei valtaosa tiedossa olevista on frankeerattu ja leimattu filateelisiin tarkoituksiin Moskovassa käymättä koskaan Tuvassa.



    Tannu-Tuvan ja Tuvan postimerkeistä kertoo myös Jukka Sarkki Abophilin 2/2010 kirjoituksessa, joka on luettavissa Abophilin arkistossa. Yllä oleva kuva on kirjoituksesta. Vuonna 1936 ilmestynyt postimerkki esittää kamelin ja veturin välistä kilpailua, vaikka maassa ei ollut rautatietä. #87
 

31.1.2022

Salpausselän kisat järjestetään 25.–27. helmikuuta, ja niiden aikana on käytössä erikoisleima. Siinä Ilkka Herola on haastattelussa tultuaan yhdistetyn maailmancup-osakilpailun kolmanneksi 18. joulukuuta Itävallan Ramsaussa. Leimassa on myös Lahden Hiihtoseuran 100-vuotiskuvio. Leiman on suunnitellut Heikki Salokannel.



    Leimatilaukset voi lähettää osoitteeseen Lahden Postimerkkikerho ry, Keulapolku 6, 15160 Lahti. Finlandia-hiihtoon ei tule tänä vuonna oheisleimaa. Luettelo Salpausselän kisojen ja Finlandia-hiihdon erikois- ja oheisleimoista on Lahden Postimerkkikerhon sivuilla kohdassa kisaleimaluettelo. Salpausselän kisoista kirjoitetaan Abophilissa vuosi sitten. #88
 

27.1.2022
Upseerifilatelisteilla 75 vuotta kerhotoimintaa

Martti Vihanto

Upseerifilatelistin joulukuun numero 2/2021 kertoo Upseerifilatelistien perustamisesta vuonna 1946, yhdistyksen historiasta ja 75-vuotisjuhlasta viime syyskuussa. Juhlavuoden omakuvapostimerkin on suunnitellut yhdistyksen jäsen, heraldikko Tapani Talari.



    Upseerifilatelistit on järjestänyt useita postimerkkinäyttelyitä toimintansa aikana, ensimmäisen jo vuonna 1952. Kymmenvuotisnäyttely pidettiin 4.3.1956 Katajanokan Upseerikerholla. Lammin kirkkoa esittävän 30 markan käyttömerkin ensipäivänleimaus oli näyttelypaikan tilapäisessä postitoimipaikassa.
    Yleislakko oli alkanut maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Juhani Hämäläinen kirjoittaa Rannikon puolustaja -lehden 2/2006 historiikissa, että SAK:n puheenjohtajan kirjallisella erikoisluvalla postin leimaajat saivat tulla näyttelyyn mutta siviilipuvuissa. Mainittakoon, että Philatelia Fennicassa 3/1956 käytiin kiivasta keskustelua erityisesti erään soikiomerkkikokoelman arvostelusta.
    Vuoden 1961 näyttelystä on lyhyt klippi Suomi-Filmin Finlandia-katsauksessa. Siinä näyttelyvieras valmistelee ensipäivänkuoria viiden markan järvimaisemamerkistä. Uutisfilmin selostaja on Reino Palmroth, joka tunnetaan myös nimimerkeillä Reino Hirviseppä ja Palle.
    Jyri Paulaharju mainitsee Kylkiraudan 1/2001 kirjoituksessa Wolf H. Halstin ja tarinan Harald Öhqvistin keräilyharrastuksesta. Öhqvist oli aikansa kenraalikunnan tunnetuimpia filatelisteja ja muun muassa Viipurin Filatelistikerhon johtokunnan ja Suomen Filatelistiliiton ensimmäisen hallituksen jäsen.
    Halsti kertoo muistelmiensa ensimmäisessä osassa (Otava 1973, s. 221), että kuulemansa mukaan Öhqvist oli väsynyt keräilemiseen ja myynyt kokoelmansa vuonna 1939. Saaduilla rahoilla hän osti kalliin Itämeren-risteilijän, joka jäi Viipurin telakan mukana venäläisille. Halsti ja aikaisemmin mainittu Palmroth olivat Kadettikoulussa samalla kurssilla.
    Upseerifilatelistien toiminnasta ja Upseerifilatelisti-lehdestä kertoo myös Paavo Heimo muun muassa Filatelistissa 10/1992 ja Abophilissa 2/1993. Turun Postimerkkikerho on myöntänyt yhdistykselle 50-vuotisjuhlan johdosta vuonna 1996 kerhon ansiomitalin hopeoituna.
    Upseerifilatelistin ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1958 ja kirjoituksen alussa mainittu 2/2021 on järjestyksessään 140:s. Lehden täydellinen sarja on keräilyharvinaisuus. Kalle Vaarnas oli lehden päätoimittaja lähes 20 vuoden ajan ja yhdistyksen puheenjohtaja vielä pidempään.
    Upseerifilatelistin nykyinen päätoimittaja ja yhdistyksen puheenjohtaja on Kai Varsio. Turun Postimerkkikerhon kotisivujen blogissa 21.4.2019 kerrotaan hänen sotalaiva-aiheisten postimerkkien kokoelmasta ja siihen perustuvasta sotatieteen väitöskirjasta. #89
 

24.1.2022
Postihistoriallisen yhdistyksen uudet verkkosivut

Martti Vihanto

Postihistoriallinen yhdistys on uudistanut verkkosivujensa ulkoasun ja siirtynyt uuteen osoitteeseen https://postihistoria.fi. Yhdistys on perustettu vuonna 1975 ja aluksi nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät. Jäsenmaksu on 10 euroa.
    Sivustolla kerrotaan postihistoriasta filatelian osa-alueena, kirjallisuus- ja muista lähteistä sekä näyttelykokoelman rakentamisesta. Muuta sisältöä ovat PDF-tiedostoina kokoelmaesimerkit, jotka käsittelevät muun muassa postitaksoja, paikkakuntaleimoja sekä sotilas-, laiva- ja onnettomuuspostia.
    Artikkeleita on sulkakirjeiden keräilystä, Suomen postimaksukoneleimoista, mallin 1930 Saimaa-merkin yksittäispostitteista ja muista postihistorian aiheista. Kuva on Risto Pitkäsen kokoelmasta, jonka Postihistoriallinen yhdistys julkaisi vuonna 2020 kirjasarjassa Merkittäviä Suomi-postihistorian kokoelmia.



    Muista Suomen postihistoriaa käsittelevistä verkkosivustoista voidaan mainita Postihallinnon kiertokirjeet, Postimuseon leimakirjatietokanta, Luovutetun alueen postitoimipaikoissa käytetyt leimat, Postal History from Finland 1889–1918, Postalhistorian.com sekä Scandinavian Collectors Club.
    Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla ovat muun muassa kirjanen Suomen postihistoria kolmessa vartissa, Kaarlo Hirvikosken Suomen postitoimipaikat 1638–1985 sekä Suomen postileimojen käsikirjat (kaksirenkaiset, Finland-, venäläis- ja viestilliset leimat). Liiton jäsensivuilla on myös postihistoriakokoelmia kotiseutufilateliasta, lunastuslähetyksistä, rautatiepostista, kuvioleimoista ja muista aiheista.
    Postihistoriallisen yhdistyksen sivuille lisätään uutta sisältöä kevään aikana. #90
 

21.1.2022
Postimerkin päivän pitkät perinteet

Martti Vihanto

Suomessa Postimerkin päivää on vietetty ensimmäisen kerran keskiviikkona ja torstaina 5.–6. tammikuuta vuonna 1938 Helsingissä. Tapahtumaan ilmestyi säätyjen puhemiehiä esittävä Punaisen Ristin postimerkkisarja, ja käytössä oli violetinvärinen epävirallinen erikoisleima. Kolmena edellisenä vuotena Punaisen Ristin merkit olivat ilmestyneet tammikuun 1. päivänä.
    Postimerkinpäivä (Frimärketsdag) järjestettiin Ratakadun kansakoulussa Punavuoressa, ja siellä oli myös postimerkkinäyttely. Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä 143/1937 määrätään, että Punaisen Ristin Keskushallituksen pyynnöstä Punaisen Ristin postimerkkejä myydään vain näyttelyyn järjestettävässä postimerkkimyymälässä ja vasta perjantaista alkaen muissa posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa.
    Helsingin Sanomat kirjoittaa torstain lehdessä Punaisen Ristin merkkien myynnistä: ”Kauppa kävi ’liiankin hyvin’, sillä kysyntää ei voitu kaikkien ostajien osalta tyydyttää kuin osaksi.” Suomen Postimerkkilehden 2/1938 mukaan Postimerkinpäivän ”huomattavin nähtävyys” oli halvin 50 pennin arvo ”päätellen niistä pitkistä jonoista, joita koko näyttelyajan oli erikoispostitoimiston edustalla.” Juha Jaatinen kertoo tapahtumasta tarkemmin Suomen Postimerkkilehdessä 1/1998.
    Turussa Postimerkin päivä on ollut ensimmäisen kerran vuoden 1950 huhtikuun viikonloppuna Turun taidemuseossa. Tuberkuloosimerkkien kukka-aiheinen sarja ilmestyi lauantaina. Turun Postimerkkikerhon historiikissa (1999) kerrotaan, että tapahtuma järjestettiin yhdessä Åbo Frimärkssamlareföreningin kanssa, siinä oli 42 kokoelman näyttely, ja se sai paljon julkisuutta. Yleisöä kävi 1400 henkeä, vaikka sunnuntaina satoi rankasti koko päivän.



    Vuonna 1968 Postimerkin päivää vietettiin Aboex-näyttelyn yhteydessä maanantaina 15. huhtikuuta. Jonkun verran erikoisena saatettiin pitää, että tuolloin ilmestynyt käyttömerkki esittää Tampereen Hämeensiltaa.
    Erikoisleimoja on Turun Postimerkkikerhon yksin tai muiden kanssa järjestämissä Postimerkin päivissä ollut tiettävästi 20 vuotena, viimeisen kerran vuonna 2011. Välillä kirjoitusasu on Postimerkkeilyn päivät tai nykyiseen muotoon vakiintunut Postimerkin Päivä. Luettelo leimoista on kerhon kotisivuilla. Korjauksia sekä erityisesti täydennyksiä leimankuviin pyydetään lähettämään Abophilin toimitukseen. Oheisleima on ollut käytössä ainakin vuonna 2000.
    Heikki Heino kertoo Postimerkin päivän historiasta ja nykyisyydestä Filatelistissa 7/1993. Hän toteaa, että täydellisen kokoelman kerääminen erikoisleimoista ei ole mitään ihan helppoa. Luettelo kaikista Suomen ja Ahvenanmaan erikoisleimoista vuoteen 2006 asti on Henri Seulannon Erikoisleimat – Suomi ja Ahvenanmaa -sivustolla, ja luettelo Ahvenanmaan erikoisleimoista vuoteen 2017 asti on Åland Postin sivuilla. Ensimmäinen Postimerkin päivän erikoisleima Ahvenanmaalla on vuodelta 1983.
    Seppo Arvelin kirjoittaa Postimerkin päivän vietosta Suomessa ja ulkomailla Philatelia Fennicassa 3/1984 ja 6/1984. Varhaisia erikoismerkkejä ovat julkaisseet muun muassa Saksa vuonna 1941, Alankomaat vuonna 1943 ja Espanja vuonna 1944. Aihefilatelistissa 1/1984 Arvelin esittelee Postimerkin päivän johdosta ilmestyneitä postimerkkejä ja pohtii vaihtoehtoja aihekokoelman rakentamisessa.
    Suomessa ei ole julkaistu varsinaisia Postimerkin päivän postimerkkejä. Omakuvapostimerkkejä on sen sijaan runsaasti. Esimerkiksi vuonna 2012 on yksin Postin julkaisemia noin 60 erilaista. Turun postimerkin aiheena on edellisenä vuonna valmistunut uusi Myllysilta.
    Turun Postimerkkikerho on teettänyt Postimerkin päiviin 14 omakuvamerkkiä vuodesta 2006 alkaen. Luettelo omakuvamerkeistä on kerhon kotisivuilla. #91
 

13.1.2022

Fazerin Sininen tuotiin markkinoille vuonna 1922. Posti julkaisee tämän johdosta 19.1. suklaalevyä kuvaavan postimerkin, jonka on suunnitellut Paula Salviander. Samana päivänä ilmestyy seitsemän muuta postimerkkiä. Fazerin tuotteista myös Kiss-Kiss on postimerkillä vuonna 1991. #92


 

13.1.2022

Ruotsissa ilmestyi 29.4. viime vuonna rullapostimerkki, jonka aiheena on kolme kahvikuppia lautasineen. Keskimmäisen on suunnitellut suomalaissyntyinen Lillemor Mannerheim, joka oli marsalkka Mannerheimin veljenpojan tytär. Keraamikosta ja hänen töistään kerrotaan Helsingin Sanomien artikkelissa 2.6.2019 (maksullinen). Kuva on Ruotsin filatelistiliiton sivuilta. #93


 

11.1.2022

Rolling Stones -rockyhtyeen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Ison-Britannian posti Royal Mail julkaisee tämän johdosta 20.1. kahdeksan postimerkin sarjan sekä pienoisarkin. Kuvan merkissä ovat Mick Jagger ja Keith Richards vuonna 1972 New Yorkissa pidetyssä konsertissa. Yhtye on aiheena myös muun muassa Itävallan postimerkissä vuonna 2003. #94


 

7.1.2022

Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière syntyi vuonna 1622. Tšekin posti Česká pošta julkaisee tammikuun 20. päivänä 400-vuotismuistomerkin, jonka taustalla on kohtaus Tartuffe-näytelmästä. Kohtauksia muista näytelmistä on Ranskan vuosien 1953 ja 1973 merkissä (Ihmisvihaaja ja Lääkäri vasten tahtoaan) sekä Monacon vuoden 1973 merkissä (Luulosairas). #95


 

7.1.2022

Tampereen Filatelistiseura ja Hyvinkään Postimerkkikerho ovat järjestäneet syyskaudella hybridikokouksia. Kevätkausi alkaa kummallakin 12.1. etäkokouksella, johon voivat osallistua muutkin kuin jäsenet. #96
 

5.1.2022
Ilmoita yhteystietojesi muutokset

Kerhon jäseniä pyydetään ilmoittamaan yhteystietojen mahdollisista muutoksista (postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelin) taloudenhoitaja Jorma Niemiselle mieluiten sähköpostilla tai postitse, yhteystiedot ovat täällä. Jäsenkirje lähetetään helmikuussa ja siinä on muun muassa jäsenmaksulasku sekä kotisivujen jäsensivujen tunnukset.
    Abophilin huutokaupan postituslistalla olevat voivat ilmoittaa sähköpostiosoitteen muutoksista osoitteeseen abophil [at] turunpostimerkkikerho.fi. #97
 

4.1.2022, päivitetty 16.1.
Åbo Frimärkssamlareförening kokoontuu

Åbo Frimärkssamlareförening aikoo kokoontua kevätkaudella kuten ennenkin joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina klo 18.30 alkaen. Kokouspaikkana on Gillesgården, Aurakatu 1 G, Stora köket kellarissa, sisäänkäynti pihalta.
    Tammikuun kokoukset on koronavirustilanteen vuoksi peruttu, ja myös muut muutokset ovat mahdollisia. Kevään kokousohjelmasta tiedotetaan Åbo Underrättelserissä. Kokouksiin voivat osallistua muutkin kuin jäsenet ja kaikki ovat tervetulleita. #98