Abophil Postimerkkilehti
ISSN 2737-0321
61:s vuosikerta
2024
Turun Postimerkkikerho ry:n äänenkannattaja Abophil Postimerkkilehti on jatkuvasti päivitettävä verkkojulkaisu
31.12.2024
KILPAILUT. Posti järjestää yleisöäänestyksen tämän vuoden kauneimmasta postimerkistä. Äänestykseen ja palkintojen arvontaan voi osallistua Postin verkkosivuilla tai postikortilla 31.1. asti. Kaikista 42 merkistä on kuva. Vuosi sitten ääniä annettiin noin 20000.Sanna Oikarinen kirjoittaa eri vuosien kauneimmista postimerkeistä Postimuseon blogissa viime helmikuussa. #12
15.12.2024
Åbo Frimärkssamlareföreningin 130-vuotisjuhlanäyttely
Vuonna 1895 perustettu Åbo Frimärkssamlareförening viettää 130-juhlavuottaan vuonna 2025. Se järjestää tämän johdosta maaliskuussa postimerkkinäyttelyn Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Näyttelyn yhteydessä on myös yleisöluentoja. #13
2.2.2025
Näyttely järjestetään 4.–30.3. Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Linnankatu 2 kirjaston aukioloaikoina. Kokoelmia on ala-aulassa ja 2. kerroksen vitriineissä muun muassa Turun ja Turunmaan postihistoriasta sekä Suomen presidenteistä. Tilaisuuteen julkaistavan postikortin aiheena on Posankka-patsas, jonka on suunnitellut kuvataiteilija Alvar Gullichsen.
Yleisöluennot järjestetään luentosali Studiossa, 1. kerroksen aulan vieressä.
Keskiviikko 5.3. klo 18.00–19
Klaus Juvas: Errare humanum est... Erehdyksiä postimerkeillä (suomenkielinen)
Keskiviikko 19.3. klo 18.00
Alvar Gullichsen: Min konstnärliga process (ruotsinkielinen)
Keskiviikko 26.3. klo 18.00
Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi: Postimerkkien suunnittelu / Frimärksdesign (kaksikielinen)
Näyttelyn yhteyshenkilö: Hans G. Hästbacka, hansghastbacka [at] gmail.com. #13
4.3.2025
Näyttelyssä on myös ÅFF:n julkaisemien omakuvapostimerkkien kokoelma. Luettelo merkeistä on osoitteessa turunpostimerkkikerho.fi/aff-omakuvamerkit. #13
28.11.2024
KOKOELMAT NETISSÄ. Postimuseo on julkaissut mallin 1860 isohampaisten 20-sivuisen näyttelykokoelman verkkosivuillaan. Kokoelman kohteet ovat yksittäin Finna.fi-hakupalvelussa, josta on myös kuvan I-lävisteinen 5 kopeekan nelirivilö. #14
19.11.2024
Kerholaiset vierailivat Tampereella
Heikki AhoTurun Postimerkkikerho teki perinteisen syysvierailun Tampereelle, jossa Tampereen Filatelistiseura oli järjestänyt ohjelmaa museokeskus Vapriikissa. Turusta lähti lauantaina 16.11. pikkubussilla 16 postimerkkeilijää. Pentinkulma osoittautui olevan remontissa, joten kahvitauko pidettiin Pirkanhovissa.
Matkalaiset saapuivat sopivasti klo 12 Vapriikkiin. Vastaanottoseremonian jälkeen oli vuorossa lounas. Kalakeitto ja poronkäristys lisukkeineen ja juomineen maistuivat. Pöydissä käytiin vilkasta filateelista keskustelua.
Lounaan jälkeen ohjelmassa oli opastettu tutustuminen kahteen näyttelyyn: Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin ja Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Tamperelaisten puheenjohtaja Mikko Kylliäinen oli lainannut radionäyttelyyn turkulaisen Radio-Keskuksen tuottaman Teho M 3 -radion vuodelta 1929.
Varsinainen ohjelma oli järjestetty auditoriossa. Tilaisuuden avasivat Mikko Kylliäinen ja Turun kerhon puheenjohtaja Pekka Rannikko. Alkuun kerrottiin TamCollect 2025 -näyttelystä, joka järjestetään Lempäälässä Ideapark-ostoskeskuksessa 11.–13.4. Sinne oli jo ilmoittautunut kokoelmia, ja ilmoittautumisaikaa on vuoden loppuun.
Perinteinen Tampereen joululeima on kilpailun perusteella ratkaistu. Turkulaisen Jolanda Kerttulin suunnittelema leima esittää tonttuja Rajaportin saunan pihassa. Leimaa on saatavissa Vapriikin aulasta 29.11 ja 5.12 sekä Tampereen joulutorilta 2.–4.12.
Seuraavaksi julkistettiin vuoden filatelisti, joka on pitkän linjan keräilijä ja ahkera esitelmöitsijä Tero Sisto. Zeppelin-arvonnassa jaettiin ensimmäinen kiinnitys Marko Mäkelälle. Åbo Frimärkssamlareföreningin puheenjohtaja Ragnar Wikman kertoi kerhon esitelmä- ja näyttelytapahtumasta, joka järjestetään maaliskuussa 2025 Turun pääkirjastossa.
Yleisökohtainen ohjelma alkoi arpajaisilla. Arpakulho ja -lista olivat kiertäneet salissa, ja useita voittoja jaettiin. Allekirjoittanut sai Turkuun nyrkkipostissa 1884 kulkeneen kirjeen.
Pöydillä esillä olleista kohteista ehkä puolet merkittiin ja joutuivat huutokauppaan, jonka meklarina toimi Teuvo Hailla. Kohteiden lähtöhinnat eivät kovinkaan paljoa nousseet, joten edullisia hankintoja tuli tehtyä. Itse huusin vanhan kansion suomalaisia ensipäivän- ja erikoisleimoja ja muita sekalaisia kuoria 1940–50-luvuilta, hyväkuntoisia Norjan postitorvimerkkejä 1877–78 ja Danzigin Daposta-blokin vuodelta1937.
Paluumatka alkoi puoli viiden aikaan. Keskustelu bussissa ei ehkä ollut yhtä vilkasta kuin menomatkalla. Tukeva lounas juomineen lienee väsyttänyt matkalaisia. Vierailuun oltiin tyytyväisiä, sillä ohjelma ja keskustelut olivat lisänneet filateelistakin tietämystä. #15
19.11.2024
HUUTOKAUPAT. Tom Sarpaneva järjestää PhilaBid-palvelussa yli 5000 kohteen yksityisen huutokaupan, jossa on vain Ahvenanmaan filateelista aineistoa. Tarjolla on muun muassa kuvakevirheitä ja muita variantteja, kulkeneita postilähetyksiä ja erikoisleimoja.
Kuvassa on vuonna 1987 ilmestyneen haahka-aiheisen postimerkin rikkoutunut R kuusilosta sekä eräs toinen monista varianteista.
Sarpaneva on julkaissut vuonna 2003 luettelon Ahvenanmaan postimerkkien varianteista. #16
18.11.2024
VAALIKOKOUS. Turun Postimerkkikerhon vaalikokouksessa 18.11. puheenjohtajaksi ensi vuodelle valittiin Pekka Rannikko. Uutena jäsenenä johtokuntaan Pekka Klemin tilalle tulee Timo Savimäki, joka toimii koulutus- ja Sivis-vastaavana. Myös muissa toimihenkilöissä tapahtui joitakin muutoksia.Kokouksessa vahvistettiin vuodelle 2025 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 40 eurossa. Perheenjäsenen jäsenmaksu on 10 euroa. #17
17.11.2024
UUTUUSMERKIT. Åland Post julkaisee ensi vuonna 19 postimerkkiä ja yhden pienoisarkin. Postimaksulipukkeiden sarjassa ovat aiheena korvameduusa ja muut Ahvenanmaan vesissä esiintyvät lajit. Ensimmäinen kirjailtu merkki esittää rauhankyyhkyä. Muissa merkeissä on muun muassa rannikkoympäristön venevajoja ja Ålands lyceum Maarianhaminassa.
Elokuussa ilmestyvässä postimerkissä on ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustaf Erikson. Hänen perustamansa yhtiö omisti purjelaivakauden lopulla 1930-luvulla maailman suurimman purjelaivaston. Monet sen laivoista ovat Falklandinsaarten vuoden 1989 postimerkkisarjassa, jossa on Kap Hornin kiertäneitä purjealuksia. Vuonna 1903 rakennettu nelimastoinen Pommern on myös Suomen postimerkissä. #18
15.11.2024
JOULU. Lahdessa on ollut käytössä joulun erikoisleima vuosina 2005–19, 2021 ja 2022. Reint Huizinga kirjoittaa leimoista ja niiden taustoista Filatelistissa 7/2022 (liiton jäsensivuilla) ja Pekka Taitto Tavastforum-lehdessä 4/2022. Viime ja tämän vuoden seimikaupunkileima on oheisleima. Lisätietoja on Lahden Postimerkkikerhon sivuilla. #19
26.11.2024
Myös Tampereella on käytössä joulun oheisleima. Kuva on Postimuseon Facebook-sivuilta.
9.11.2024
KIRJAT. Valokuvia uutistapahtumista kuten onnettomuuksista ja kuninkaallisten häistä ei aikoinaan vielä ollut päivälehdissä tai muutenkaan yleisön ulottuvilla. Kuvapostikortit soveltuivat uutiskuvien levittämiseen sitä mukaa kuin vuosisadan vaihteessa korttien lähettäminen yleensäkin lisääntyi. Niitä käytettiin myös propagandaan.
Olavi Hankimo käsittelee aihetta Postimuseon kustantamassa kirjassa Isänmaan yö. Vastarintaa ja uutiskuvia postikorteilla. Kuvan postikortissa Postimuseon sivuilta on aiheena junaonnettomuus Ranskassa vuonna 1910. Kortti on Hankimon kokoelmasta. #20
8.11.2024
VIDEOT. Jussi Murtosaari piti Postihistoriallisen yhdistyksen kokouksessa 31.10. esitelmän UPU:n alkuvuodet Suomessa. Se on tallenteena Youtube-palvelussa. Murtosaaren kahdeksan kehyksen kokoelma Finland, coat of arms, type 1875 on Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla. #218.11.2024
UUTUUSMERKIT. Posti julkaisee ensi vuoden alkupuoliskolla kuusi postimerkkisarjaa. Niiden aiheina ovat ystävänpäivä, niittykukat, Finlandia-talo, arkeologiset löydöt, muumit ja onnentuojat. Ilmestymispäivät ovat 15.1. ja 7.5. #22
7.11.2024
VIDEOT. Kulttuurikeskus Poleeni Pieksämäellä järjestää erilaisia tapahtumia ja muun muassa yleisöluentoja. Poleenin Youtube-kanavalla on tallenne syyskuussa pidetystä luennosta, jossa Sven-Erik Hjelt tarkastelee Pieksämäen postioloja kuriiripostista alkaen. Luento on samalla yleistajuinen katsaus koko Suomen postihistoriaan. Asiasta kertoo Filatelisti 6/2024.Sven-Erik Hjeltin viiden kehyksen kokoelma Pieksämäki: postiolot ja -leimat ennen vuotta 1930 on Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla. Sekä luennossa että kokoelmassa selitetään muun muassa Pieksämäen kirkonkylän ja aseman postitoimistojen nimen ja alistussuhteen muutokset vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Kokoelman kohteista voidaan mainita kuvioleiman nro 376 ainoa tunnettu postilähetys. #23
6.11.2024
BLOGIT. Reetta Uusikulku kirjoittaa Postimuseon blogissa kulttuurista ja historiasta suomalaisten erikoismerkkien kuva-aiheina. Ensimmäisten ilmestyessä 1920-luvulta alkaen Posti oli valtion virasto, jonka tuli pitää virallisuus merkkien aiheissa. Liikelaitosuudistus 1980-luvulla ja myöhemmät organisaatiomuutokset ovat laajentaneet valintoja samoin kuin yhteiskunnallinen vapautuminen yleensä.
Yllä on kaksi blogikirjoituksesta poimittua postimerkkiä, jotka edustavat kumpikin oman aikansa tyyliä. Vuoden 1934 Punaisen Ristin merkissä on 1500-luvulla syntynyt sotapäällikkö ja vuoden 2021 juhlapäivämerkissä kaksi kuohuviinilasia. #24
2.11.2024
KIRJAT. Otavan vuosikirjassa Mitä Missä Milloin 2025 on perinteiseen tapaan luettelo kauden aikana ilmestyneistä Suomen ja Ahvenanmaan postimerkeistä. Mukana ei ole Ahvenanmaan postimaksulipukkeita. Kirjoittaja on Tatu Untinen. Suomen yksittäisten merkkien suuntaa antavaksi markkina-arvoksi käytettynä annetaan kahta joulupostimerkkiä lukuun ottamatta 1 euro. #251.11.2024
HUUTOKAUPAT. Hellman Huutokauppojen lokakuun huutokaupassa oli vahvaa tarjontaa muun muassa klassisen Suomen filateliasta, kultarahoista ja etiketeistä. Ulkomaisten postimerkkien kategoriassa noin kymmenentuhannen merkin kokomaailmakokoelma kahdessa vuoden 1911 Schaubek-kansiossa myytiin 4800 eurolla. Hinta sisältää huutorahan.Tulitikkuetiketeistä voidaan mainita yli 10000 kappaleen kokoelma Kauppiaitten Teollisuus Oy:n etikettejä (3500 €) sekä noin 7000 kappaleen kokoelma Tulitikku Oy:n etikettejä (2800 €).
Koko huutokaupan korkein hinta maksettiin 10 pennin isohampaisen värivirhepainamasta parissa 5 pennin merkin kanssa (14000 €). Näitä tunnetaan viisi ja virhepainamia kaikkiaan arviolta noin 25 kappaletta.
Toiseksi arvokkain oli ylempänä kuvattu kahden isohampaisen ja Senaatinpainon merkin sekapostitekirje Ranskaan (11800 €). Kolmantena oli 5 kopeekan tiheäjuovainen soikiomerkki (11500 €).
Muita poimintoja:
● 5 kop soikiomerkki vaakapari 6150 €
● 8 p isohampainen V-läviste 1500 €
● 40 p karmiini isohampainen IV-läviste kirjeellä 4200 €
● 10 p malli 1875 paikalliskirjeellä 2400 €
● 40 p malli 1911 B-hammaste leimattu 3200 €
● 40 p malli 1917 leveänumeroinen A-hammaste W2-hakaristivesileima leimattu 4500 €
● 1½ mk harmaa malli 1930 ensipäivänkuori 1350 €
● Tohmajärven yksirivinen leima portostempel-kuorella 3450 €
Hellman Huutokaupan kokonaismyynti oli lähes 0,85 miljoonaa euroa. Kohteista myytiin 97 prosenttia. Kevään huutokaupan tuloksista kerrottiin Abophilissa maaliskuussa. #26
31.10.2024
Automaattipostimerkkejä ja postimaksulipukkeita
Martti VihantoSuomen ensimmäinen automaattipostimerkki otettiin käyttöön huhtikuussa 1982. Sveitsiläisen Frama AG -yhtiön postimerkkiautomaatteja oli alkuun koekäytössä Helsingissä, Vantaalla ja Turussa.
Suomen ensimmäisen automaattipostimerkin ensipäivänkuorella on Frama-automaatin kuva. Kuoren vaihtuva-arvoiset merkit sai laitteen kolmesta ensimmäisestä painikkeesta. Kirjoittajan kokoelmasta.
Automaattimerkkejä kutsuttiin alussa, ja kutsutaan yleisesti vieläkin, automaattilipukkeiksi. Usein käytetään lyhennettä ATM saksan kielen Automatenmarke-sanan mukaan.
Frama-automaattien ideana oli tarjota yleisölle mahdollisuus ostaa haluamansa arvoisia postimerkkejä itsepalveluna ja muinakin kuin postitoimipaikkojen aukioloaikoina. Esimerkiksi Turun Frama-automaatti oli pääpostin ulkoseinässä Eerikinkadulla, ja sitä pääsi käyttämään vuorokauden ympäri.
Turun ensimmäinen Frama-automaatti otettiin käyttöön 1.4.1982 klo 7 aamulla. Abophil 5/1982 kertoo tapahtumasta otsikolla ”Ennakkotilauksia massoittain. Automaatin suosio yllätti postihallinnon”.
Ensimmäisen merkin otti Turun matkailupäällikkö Irmeli Torssonen. Paikalla olivat myös muun muassa postikonttorin päällikkö Heikki Winter sekä automaattiasioita hoitanut ekspeditööri Aulis Wikström. Ensipäiväntilauksia tehtiin noin 78000 merkin verran valtaosin kuorille.
Abophilissa 5/1982 julkaistu kuva Turun Frama-automaatin käyttöönotosta huhtikuussa 1982. Vasemmalla on Turun alueradion toimittaja.
Frama AG on valmistanut myös postimaksu- eli frankeerauskoneita. Jukka Sarkki kertoo Framan koneista Abophilin 3/1997 kirjoituksessa, joka on luettavissa Abophilin arkistossa. Neuvoja Abophilissa julkaistujen kirjoitusten hakuun on täällä.
Alun perin automaattimerkeillä tarkoitettiin tavanomaisia postimerkkejä, joita on saatavana postimerkkiautomaateissa. Suomessa oli jo 1930-luvulla parin vuoden ajan automaatteja, joissa merkit olivat rullissa. Vuodesta 1959 lähtien 1990-luvun alkupuolelle oli käytössä vihkoautomaatteja.
Frama-automaattien käyttöönotosta kerrotaan Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä 13/1982 (26.1.). Siinä puhutaan postimaksulipukkeista. Samaa nimitystä käytetään edellä mainitussa Abophilin uutisessa. Vuonna 1992 ilmestyneen Filatelian sanaston viimeisin painos käyttää termiä postimaksuautomaattilipuke, joka on sitten lyhentynyt automaattilipukkeeksi.
Norma-luettelossa Frama- ja muut automaattipostimerkit ovat postimaksulipukkeita. LAPE-luettelossa ne ovat automaattimerkkejä. Verkkohuutokaupoissa mainitaan joskus varmuuden vuoksi hakusanoina sekä merkki että lipuke.
Matti Heikkinen pohtii terminvalintaa Suomen automaattimerkkien käsikirjassa (2003) ja päätyy toteamaan: ”eiköhän automaattimerkkejä olisi paras kutsua reilusti postimerkeiksi”. Lipukkeita ovat niiden sijaan esimerkiksi kirjaamis- ja lentolipukkeet, joilla ei saa postimaksua maksetuksi.
Automaattilipuke-sana on toisaalta niin vakiintunut, ettei sen käytölle voi olla mitään estettäkään. Asioihin tulee päinvastoin selkeyttä, kun automaattimerkin vanha ja uusi merkitys pysyvät toisistaan erillään.
Ahvenanmaa alkoi julkaista omia postimerkkejä maaliskuussa 1984, ja ensimmäinen Frama-merkki tuli käyttöön lokakuussa. Neljästä automaatista yksi oli Maarianhaminassa postikonttorin ulkoseinässä, ja kolme oli Helsingissä Postin sisäisessä käytössä filatelia-asiakkaita varten. Ahvenanmaalla ei vielä tuolloin ollut omaa filateliapalvelua.
Nykyään Ahvenanmaalla on sisäisessä käytössä laitteita, joilla valmistetaan automaattipostimerkkien kaltaisia merkkejä. Kuvat ovat niissä valmiina, ja esimerkiksi helmikuussa ilmestyneiden neljän tarramerkin aiheena on perhosten muodonmuutos. Åland Post kutsuu niitä postimaksulipukkeiksi. Lipukkeet ovat lämpöpaperia, ja ne ovat leimattavia.
Ahvenanmaan seitsemäs postimaksulipukesarja. Kuva: Åland Post.
Uudenmallisia postimaksulipukkeita on ilmestynyt vuosittain vuodesta 2018 alkaen. Åland Postista kerrotaan, että niihin siirtyminen tapahtui Frama-automaattien tullessa tiensä päähän. Viimeinen Frama-merkki julkaistiin edellisenä vuonna.
Lämpötulostimia on Maarianhaminan ja Svibyn toimipaikoissa sekä filateliaosastolla. Lipukkeille tulostetaan maksuarvon lisäksi tulostimen tunnus, joka on filateliaosastolla FR1SV.
Maarianhaminan ja Svibyn toimipaikoissa lipukkeita voi ostaa tiskiltä joko sarjoittain tai yksittäin. Filateliaosaston verkkokaupassa niitä myydään vain täysinä neljän lipukkeen sarjoina. Alin maksuarvo on 0,10 euroa. Ylärajaa ei ole määritelty. Alle yhden euron arvoisista lipukkeista peritään painatuskuluja.
Norma-luettelossa Ahvenanmaan postimaksulipukkeet luetaan samaan ryhmään kuin Frama- ja muut automaattipostimerkit. LAPE- ja Michel-luettelossa niitä ei ole ollenkaan.
Sekä automaattimerkit että Ahvenanmaan postimaksulipukkeet ovat Postilain tarkoittamia postimaksumerkintöjä, jotka osoittavat postilähetyksen tulleen maksetuksi (77 §). Jos tuo merkintä on postimerkki, sopiva yläkäsite tuntuisi olevan postimaksumerkki. Frankeeraus- ja vaakaleimat olisivat puolestaan postimaksuleimoja.
Yhteenvetona edellä sanotusta päädytään siihen, että kaikki postimerkkiautomaateista saatavat postimerkit ovat oikeita postimerkkejä. Automaattipostimerkillä voidaan tarkoittaa joko automaatista saatavaa tavanomaista postimerkkiä taikka automaatin itsensä valmistamaa postimerkkiä. Jos jälkimmäistä kutsutaan selvyyden vuoksi postimaksulipukkeeksi, lipuke-sanalle jää kaksi eri merkitystä.
Digitaaliset postimerkit aiheuttavat vielä suurempia haasteita filatelian sanastolle. Postipaketteja on Suomessa voinut jo muutaman vuoden ajan maksaa netissä. Ovatko viivakoodit pakettien pakettikorteissa postimerkkejä? #27
30.10.2024
Kutsu kerhon vaalikokoukseen 18.11.2024
Turun Postimerkkikerhon johtokunta kutsuu kerhon jäsenet vaalikokoukseen maanantaina 18.11. Aika ja paikka ovat täällä. Kokouksessa valitaan sääntöjen 11. §:n mukaisesti vuodelle 2025 puheenjohtaja, muut johtokunnan jäsenet, toiminnantarkastaja sekä muut toimihenkilöt. Kokouksessa vahvistetaan vuodelle 2025 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus. #28
25.10.2024
LUETTELOT. LAPE 2025 -postimerkkiluettelo on ilmestynyt. Noin 400-sivuisessa kovakantisessa kirjassa on vuoden 2021 erikoisluetteloa laajempi soikiomerkkien osio. Lisäksi on luettelojärjestyksessä laaja markkinahinnasto, jonka kuvituksena on Hellman Huutokaupoissa viime vuosina myytyjä soikiomerkkikohteita huutokauppahintoineen.LAPE-luettelon kustantaja on Suomen Filateliapalvelu. #29
24.10.2024
UUTUUSMERKIT. Posti julkaisee 6.11. Fingerpori-aiheisen viiden postimerkin sarjan. Merkit on piirtänyt sarjakuvataiteilija Pertti Jarla. Postimerkkien taiteilijavalinnoista vastaava Design Manager Tommi Kantola Postista kertoo, että Fingerpori-merkkejä on toivottu paljon.
Helsingin Sanomissa sarjakuva on ilmestynyt vuodesta 2007 lähtien. Fingerpori-fanien Facebook-ryhmässä Fingerporin ymmärtäjät on lähes 250000 jäsentä. #30
3.10.2024
KILPAILUT. Kansainvälinen postimerkkiyhdistys Motivgruppe Musik on järjestänyt vuodesta 2001 äänestyksen vuoden pidetyimmäksi musiikkiaiheiseksi postimerkkijulkaisuksi.
Vuoden 2024 Yehudi Menuhin Trophy -palkinnon saajaksi on valittu Italian postimerkki, joka ilmestyi viime vuoden kesäkuussa. Merkin aiheina ovat 100-vuotias Veronan oopperajuhlat ja Veronan amfiteatteri. Toiseksi tulleessa Kreikan postimerkissä on oopperalaulaja Maria Callas, jonka syntymästä tuli 100 vuotta. #31
2.10.2024
POSTIHISTORIA. Postimuseo on julkaissut Finna-hakupalvelussa maalaiskirjeenkantokarttoja. Näitä on Postimuseon kokoelmissa 1800-luvun lopusta 1970-luvulle. Maalaiskirjeenkantajat käyttivät numeroleimasimia.
Kuvassa on Iisalmen maalaiskirjeenkantokartta postinkulkulinjalta Kotikylä–Onkilahti jatkettuna Tohisevaan, pituudeltaan 13,5 kilometriä. #32
2.10.2024
POSTIKORTIT. Postimuseo on julkaissut Finna-hakupalvelussa Tampere-aiheisia postikortteja Eero Kivisen kokoelmasta. Se on saatu viime vuonna lahjoituksena Postimuseolle. Uudenvuoden aattona 1904 leimatussa kortissa näkyy Kauppakatua sekä sen päässä Keskustori ja Vanha kirkko.
Tampere-kortteja on myös Kari Salosen kokoelmassa Tampereen valtaus 1918 Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla. #33
29.9.2024
Naantali-aiheisia kortteja ja muita keräilyesineitä
Heikki AhoNaantalin Työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlan yhteydessä Naantalin Tiiliholvissa järjestetään 25.–30.9. Naantali-aiheisen keräilytavaran näyttely. Sen on koonnut kotiseutukeräilijä Eilo Taka-Prami.
Taka-Pramilta on neljän kehyksen verran Naantali-aiheista materiaalia. Esillä on postikortti firmapainatuksella, sotasensuurikuori, pikakirje ja muuta filateelista materiaalia. Lisäksi on apteekin signatuureja, tulitikku- ja muita etikettejä, Naantali–Turku-höyrylaivan aikataulu, Naantalin kylpylän materiaalia, kunniakirjoja, hihamerkkejä ja ikkunaseinällä viirejä.
Näyttelyssä on myös edesmenneen Olavi Jokisen kokoelmasta neljä kehystä postikortteja etupäässä ajalta ennen sotia. Aiheina ovat muun muassa kaupunkinäkymät, Naantalin kylpylä sekä Kultaranta. Mieleenpainuva on kuva lossista ennen Ukko-Pekan siltaa.
Kokoelmat ovat monipuoliset ja mielenkiintoiset. Samassa tilassa on järjestetty myös Naantalin Työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlan tapahtumia. Lauantaina 28.9. tämän kirjoituksen kirjoittajan käynnin aikana oli meneillään yhdistyksen historiikin julkistamistilaisuus. #34
22.9.2024
TAPAHTUMAT. Turun Postimerkkikerhon keräily- ja myyntitapahtumassa 21.9. Kupittaan Paviljongissa kävi kohtalaisesti väkeä, arviolta noin pari sataa. Arvat myytiin kaikki. Nähtävillä oli aikaisemmasta poiketen myös kokoelmia.
Klaus Juvas oli tuonut näytteille kahden kehyksen kokoelman ”Tekevälle sattuu”, jossa esitetään postimerkeistä löytyviä virheitä. Heikki Aholla oli klassisen Ranskan kahden kehyksen kokoelma ajalta 1849–1930. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota postimerkkien kuva-aiheiden tyylipiirteisiin. Aholta oli myös vanhoja albuminlehtiä klassisen Unkarin kokoelmastaan. Jorma Nieminen esitti Grönlannin postimerkkejä. #35
16.9.2024
VIDEOT. Areenassa on julkaistu Fennada-Filmin dokumentti Merkki kertoo, jossa esitellään suomalaisia postimerkkejä ja niiden valmistusta. Filmi on vuodelta 1956 ja sen yhtenä asiantuntijana on ollut Kalle Vaarnas. Asiasta kerrotaan Tampereen Filatelistiseuran Facebook-sivuilla. #3621.8.2024
ERIKOISLEIMAT. Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka lopettaa syyskuussa Ukkopekan risteilyt Turun saaristoon ja Naantaliin. Yhtiön sivuilta on luettavissa Johanna Pakolan kirja höyrylaivan historiasta.
Ukkopekka-turistileima on ollut käytössä ainakin vuonna 2011 ja postilaatikko ainakin Vaakahuoneella. Leiman kuva on Abophilissa 3/2011 ja yllä osakuvana kulkeneesta postikortista. Onko Abophilin lukijoilla tarkempaa tietoa leimasta ja sen käyttöajasta? Entä mahdollisista omakuvapostimerkeistä? #37
21.8.2024
UUTISET. Suomeen on perustettu uusi postimerkkikerho, Nuorisofilatelistit ry. Se on Suomen Filatelistiliiton jäsenyhdistys. Tavoitteena on yhdistää nuoria postimerkkeilijöitä ja oppia yhdessä filateliasta. Ensimmäinen kokoontuminen on 7.9. etäkokouksena. Tarkempia tietoja on liiton sivuilla ja 1.9. avautuvalla nuorisofilatelistit.fi-sivustolla.Suomen Postimerkkilehden uutena päätoimittajana on aloittanut Seija-Riitta Laakso. Numeron 4/2024 sisällöstä voidaan mainita hänen laaja kirjoituksensa Pariisin Punaisen myllyn postikorteista. Lehti on luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa (maksullinen).
Filatelistin syyskauden ensimmäinen numero 5/2024 on luettavissa liiton jäsensivuilla.
Postihistoriallinen yhdistys järjestää 18.9. alkaen viisiosaisen webinaarisarjan postihistoriallisen näyttelykokoelman rakentamisesta. Esitelmöijänä on Petteri Hannula.
Suomen Filatelistiliitto järjestää 24.–27.10. yhdessä Suomen Postimerkkikauppiaiden Liiton kanssa Postimerkkimessut osana Helsingin Kirjamessuja. Aihefilatelistit järjestää messujen yhteydessä kerhonäyttelyn STAMP FORUM 2024. #38
1.6.2024
UUTUUDET. Skotlantilainen 1700-luvulla elänyt Adam Smith on tunnetuimpia taloustieteilijöitä. Häntä kutsutaan usein taloustieteen isäksi. Vuonna 1776 julkaisemansa Kansojen varallisuus lukeutuu taloustieteen klassikkoteoksiin.
Smithin syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Ainakin Portugali ja Serbia julkaisivat tämän johdosta postimerkin. Portugalin viinit ovat Smithillä yhtenä esimerkkinä, kun hän selittää kansojenvälisen vapaakaupan hyötyjä siihen osallistuville.
Adam Smith ei ole tiettävästi saanut aikaisemmin postimerkkiä. Ylempänä oleva kuva on Portugalin postin CTT:n sivuilta. #39
29.5.2024
UUTUUDET. Posti julkaisee toisella vuosipuoliskolla 21 erilaista postimerkkiä. Sarjojen aiheina ovat nykyajan harrastukset, aamuauringon hehku, kansallismaisemat, Fingerpori ja joulu. Alla olevassa merkissä on harrastuksista liitokiekkogolf. #40
27.5.2024
OMAKUVAPOSTIMERKIT. Paraisten Filatelistit julkaisee Paraisten päivien yhteydessä 7.6. perinteen mukaisesti uuden Parais-aiheisen omakuvamerkin. Sen aiheena on Fredrikantupa Vanhalla Malmilla. Kerho osallistuu Paraisten päiville.
Fredrikantuvan ikää ei tiedetä tarkkaan, mutta voidaan olettaa sen olevan 1600-luvun loppupuolelta. Vuonna 1827 Turun palon jälkeen rakennukseen muutti Fredrika Tengström yhdessä äitinsä kanssa. Paraisilla olonsa aikana Fredrika tapasi tulevan aviopuolisonsa Johan Ludvig Runebergin. Tämä asui tuolloin Paraisilla kotiopettajana piispa Tengströmin luona. Fredrikantupa on toiminut museokahvilana vuodesta 1977 lähtien.
Luettelo Paraisten Filatelistien aiemmin julkaisemista omakuvamerkeistä on täällä. Fredrikantupa-merkki on järjestyksessään 33:s. #41
24.5.2024
MUUT LEHDET. Postimerkki- ja postikorttiharrastajat keräävät usein muitakin keräilyyn sopivia asioita. Filatelistin numerossa 4/2024 alkaa uusi palsta keräilyn eri muodoista. Ensimmäisessä osassa Hasse Kaskela mainitsee kitarapinssit, viemärikansista itse otetut valokuvat sekä Muumimukit, joiden keräilystä hän kertoo enemmän. Lehti on luettavissa liiton jäsensivuilla. Luettelo Muumimukeista on mukify.com-sivustolla.Alla olevassa kuvassa on postimerkkiaiheinen pinssi vuodelta 1997 Finna.fi-sivustolta Urheilumuseon kokoelmista. Se on ikään kuin filateelisen ja ei-filateelisen aineiston puolivälissä. #42
24.5.2024
UUTUUDET. Small European Postal Administration Cooperation on pienten eurooppalaisten postihallintojen yhteistyöelin. Tämän vuoden SEPAC-postimerkkien yhteisenä teemana ovat tunnetut matkailunähtävyydet.
Liechtensteinische Post julkaisee 3.6. Vaduzin linnaa esittävän postimerkin. Linna on kuvattuna maan ensimmäisen postimerkkisarjan merkillä vuonna 1920 ja useita kertoja sen jälkeenkin. Ahvenanmaan SEPAC-merkissä on kesäinen saaristonäkymä. Luettelo eri vuosien merkeistä on europa-stamps.blogspot.com-sivustolla. #43
18.5.2024
Radioamatöörien QSL-kortit filateliassa
Radioamatööritoimintaan kuuluu oman QSL-kortin teettäminen perinteisessä tai nykyään usein sähköisessä muodossa. QSL tarkoittaa radiolähetyksen kuittaamista tai vahvistamista.
Kortteihin merkitään tiettyjen periaatteiden mukaan tiedot saadusta radioyhteydestä. Kortit toimitetaan yleensä QSL-toimistolle, joka lähettää ne erissä eteenpäin eri puolille maailmaa. Radioamatöörien hoitama keräily- ja jakelujärjestelmä on ikään kuin posti postin sisällä.
QSL-kortit vuosilta 1980 ja 1983 on lähetetty suoraan vastaanottajalle eikä QSL-toimiston kautta. Espanjasta tulleessa vahvistuksessa on käytetty tavallista kuvapostikorttia ja leimasinta. Kortit ovat radioamatöörin kokoelmasta.
QSL-kortit ovat keräilykohde. Vastaanottajille ne ovat dokumentteja vahvistetuista yhteyksistä, ja kerätä voivat nekin, jotka eivät ole harrasteessa itse mukana. Filateelisesti mielenkiintoisia ovat postissa ilman kuorta lähetetyt kortit (direct QSL card).
Monen radioamatöörin tavoitteena on saada yhteys mahdollisimman moneen niin sanottuun radioamatöörimaahan. Niitä on kaikkiaan noin 340, joihin lukeutuu Märket keskellä Ahvenanmerta.
Märketin majakkaluoto sijaitsee aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Valtakunnanraja kulkee mutkitellen luodon halki, ja majakka on Suomen puolella. Rakennus on Ahvenanmaan postimerkillä vuonna 1992. #44
18.5.2024
UUTUUDET. Slovenia julkaisi 29.3. postimerkin sen johdosta, että Slovenian ensimmäisen radioamatööriyhdistyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Radioamatööriaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt aikaisemmin muun muassa Yhdysvalloissa vuonna 1964 ja Brasiliassa vuonna 1977. #45
7.5.2024
Taidetta postimerkeistä
Heidi Nummila Arastellen ja toisiamme rohkaisten toimme – Raili, Ulla ja minä – Turun kevätnäyttelyyn omat työmme. Raili oli jo tehnyt dominopelin postimerkeistä, ja päätimme jatkaa kolmikkona jotain vielä hurjempaa: koota kaksi maisemakuvaa pienistä merkeistä.
Toinen kuvista, Melkein valtamerilaiva nimeltään, sijoittui kolmanneksi näyttelyn yleisöäänestyksessä. Ilahduimme kovasti, kun kokeilumme otettiin näin iloisesti vastaan.
Käytimme merkkejä niiden värien ja kuvioiden mukaan. Teimme metsämaiseman, jossa puiden rungot ja maaston kukat, sienet ja muurahaiset sekä vihreät lehvistöt koottiin lähinnä suomalaisista merkeistä. Ullalle tärkeät siilit otettiin tietenkin mukaan. Onneksi Railin kokoelmista löytyi kaikki mitä tarvittiin. Alla olevat kuvat on otettu näyttelykehyksistä.
Jatkoimme vielä laivakuvalla. Neptunus-nimi saatiin merkeistä, jungmannina kiikaroi Mikki. Suomen Tomista saatiin komea kapteeni, ja matkustajat koostuivat arvovieraista. Laivakissa ja laivakoira ovat kyydissä.
Meren pohjassa on uponneiden hylkyjen aarteita, vedet ovat kalaiset ja merilinnut keinuvat aalloilla. Nauratimme toisiamme pienillä vitseillä ja toivoimme, että kaukaa katsottuna kuva olisi uskottava ja läheltä ehtymätön aarreaitta löytää kivoja merkkejä, jotka sopivat kuvaan.
Kiitos avoimesta vastaanotosta ja hyväksyvistä kommenteista! #46
6.5.2024
UUTUUDET. Euroopan julkisten postilaitosten yhteistyöelin PostEurop koordinoi vuosittaisten Europa-postimerkkien julkaisemista. Tämän vuoden yhteisenä teemana on vedenalainen eläimistö ja kasvillisuus.Suomen kaksi postimerkkiä ilmestyvät 8.5. aiheina meriuposkuoriainen ja meriajokas. Alempana on sukeltajiin kuuluva kovakuoriainen San Marinon postin Poste San Marinon sivuilta.
Luettelo eri maiden Europa-postimerkeistä on europa-stamps.blogspot-sivustolla. #47
5.5.2024
LIITTO. Suomen Filatelistiliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu 4.5. liittokokouksessa Vesa Hirsmäki Lohjalta. Ryhmäkuva uudesta hallituksesta on liiton Facebook-sivuilla. #484.5.2024
KIRJAT. Suomen Filatelistiliitto ryhtyi toissa vuonna dokumentoimaan merkittäviä suomalaisten kokoelmia julkaisemalla niitä samannimisessä kirjasarjassa. Neljäntenä on ilmestynyt Markku Koivuniemen kahdeksan kehyksen The 1901 and 1911 Eagle Issues of Finland.Kirjasarjan aikaisemmat kokoelmat ovat Eero Ravin joulumerkki-, Juhani Pietilän ehiökuori- sekä Jorma Keturin postisensuurikokoelma. Näistä kaksi ensimmäistä ovat myös sähkökirjoina liiton jäsensivuilla. Ravin ja Koivuniemen SFEx2020-näyttelyssä olleet kokoelmat ovat niin ikään liiton jäsensivuilla.
Myös Postihistoriallinen yhdistys on dokumentoinut kokoelmia. Kirjasarjassa Merkittäviä Suomi-postihistorian kokoelmia on julkaistu vuodesta 2015 alkaen kuusi kokoelmaa. #49
25.4.2024
JULKAISUT NETISSÄ. Postihistoriallinen yhdistys aloitti vuonna 2022 julkaisusarjan, jossa tuodaan esiin laajempia näkökulmia paikallishistoriaan kuin postihistorian näyttelykokoelmissa. Jokainen voi kerätä omien mieltymysten mukaan ja käyttää monimuotoisesti muutakin kuin filateelista materiaalia.
Julkaisusarjan kolmas osa Ajatuksia Joensuun paikallis(posti)historiasta ilmestyi JOEX24-näyttelyyn, ja myös se on luettavissa Postihistoriallisen yhdistyksen sivuilla. Yllä oleva kuva noin 50-sivuisesta julkaisusta käsittelee Joensuun linja-autoliikennettä. #50
23.4.2024
Tietokilpailu maakuntien nimikkokasveista
Raili AlhoSuomessa on 19 maakuntaa ja jokaisella oma nimikkokasvinsa. Vuosina 1990–2001 ilmestyi kauniiden maakuntakukkapostimerkkien sarja, jossa nuo kasvit on kuvattu.
Kesän kukkakautta odotellessa halusin esitellä kevätnäyttelyn myyntipaikassani maakuntakukkamerkkejä pienen kilpailun avulla. Osa ei halunnut osallistua, ”en tiedä mitään”. Oliko kouluajan perua, että täytyy tietää.
Sain 16 vastausta. Muutama tiesi kaikki, vaiko kännykkä tiesi, toisilla oli 1–8 oikein. Kiva oli seurata yhtä pariskuntaa. He vastasivat ihan itse, mutta tarkistivat sitten kännykästä. ”Toi on oikein, ”toi on oikein”…
Eniten oikeita vastauksia saivat karjalanruusu ja hämeenkylmänkukka, varmaankin jo nimiensä perusteella. Seuraavalla sijalla olivat tuomi ja kullero. Tammen tiesi aika moni. Tyrnin sijoittamista Lappiin hieman ihmettelin.
Arvonnassa palkintoina olivat dominopelinappulat maakuntakukkamerkeistä (pienet pikkulapsille sopivat) ja maakuntakukka-aiheisia postikortteja. Kilpailulomakkeella voi nyt vielä jälkeenpäinkin testata tietojaan. Oikeat vastaukset ovat Wikipediassa. #51
21.4.2024
NÄYTTELYT. Kevätnäyttelyn yleisöäänestyksen voittajat ja kuvia näyttelystä on näyttelyn verkkosivulla. #52
16.4.2024
NÄYTTELYT. Kansalliseen JOEX24-postimerkkinäyttelyyn osallistui Turun Postimerkkikerhon jäseniä. Palkintoluettelo on Joensuun Postimerkkeilijöiden sivuilla. Kokoelmista noin kolmasosa on edelleen katsottavissa Suomen Filatelistiliiton sivuilla. #53
12.4.2024
NÄYTTELYT. Åland Post julkaisee JOEX24-näyttelyyn omakuvapostimerkin ja saman aiheisen kuvapostikortin. Kuvittaja on Mari Oksanen. Luettelo aikaisemmista näyttelymerkeistä ja -korteista on Åland Postin sivuilla. #54
11.4.2024
Aihekokoelman arvostelu kilpailunäyttelyssä
Martti VihantoAihefilatelistin uusimmassa numerossa 1/2024 Jari Majander kirjoittaa laajassa ja perusteellisessa artikkelissaan aihefilatelialuokan näyttelysääntöjen tulkinnasta. Suomen Filatelistiliitto hyväksyi tulkintaohjeiden suomenkielisen käännöksen elokuussa. Majander on aihefilateliassa FIP-näyttelyiden ja avoimessa filateliassa kansallisten näyttelyiden tuomari.
Sääntöjen läpinäkyvyys on tarpeellista sekä kilpailun osanottajien että tuomareiden kannalta. Selkeys auttaa kehittämään ja arvioimaan kokoelmien tasoa sekä samalla välttämään tyytymättömyyttä arvosteluun. Säännöt kannattaa tuntea, vaikkei niistä tällä hetkellä välittäisikään, sillä mieli saattaa ajan myötä muuttua.
Majander käsittelee muun muassa rajanvetoa, millaisia kohteita voi ottaa aihekokoelmaan ja kuinka paljon. Esimerkkejä ovat omakuvapostimerkit, suosioleimatut merkit, veromerkit, tyhjät postimerkkivihkot, parannellut kohteet, mainosehiöt, osoitteettomat ensipäivänkuoret sekä ali- ja ylitaksaiset lähetykset. FIPin tarkoittamat loukkaavat, laittomat ja ei-toivotut julkaisut ovat oma kysymyksensä.
Tein vuoden 2014 Aboex-näyttelyyn yhden kehyksen kokoelman Esperanto-aiheesta. Se on nähtävissä verkkosivuillani marttivihanto.fi. Kokoelmassa on lähes yksinomaan postimerkkien päälajeja ja erikoisleimoja, ja näin on varmaan monessa muussakin alkuvaiheen kokoelmassa. Pidemmälle kehitetyissä kaikki filatelian alueet tulevat esille, postihistoria siihen mukaan lukien. Vaatimukset filateelisista tiedoista ja niiden laaja-alaisuudesta samalla kasvavat.
Aihefilatelistin kannessa on esimerkki siitä, miten kohteiden monipuolisuutta ja harvinaisuutta voi lisätä aihekeräilyssä. Näin on yhtä hyvin kilpailu- kuin muussakin kokoelmassa.
Kanteen on kuvattu kaksi yhdistelmäkuvakevedosta Monacon vuoden 1948 olympiasarjasta. Yhdeksänmerkkisen sarjan jokaisen merkin on kaivertanut eri henkilö. Ylempänä oleva kuva on Aihefilatelistien Facebook-sivuilta. #55
8.4.2024
UUTUUDET. Posti julkaisee 8.5. Ruotsin Nato-jäsenyyttä juhlistavan ulkomaan ikimerkin. Sen on suunnitellut Anssi Kähärä. Merkin suunnittelu aloitettiin nopealla aikataululla, kun Ruotsin jäsenyys varmistui. #56
6.4.2024
UUTUUDET. Brasilia on toinen valtio maailmassa Englannin jälkeen, joka on julkaissut koko maassa käypiä postimerkkejä. Häränsilmiksi kutsutut merkit ilmestyivät elokuussa 1843 kolmen merkin sarjana. Myöhemmin tuli muunnimisiä silmiä.
Saksan posti Deutsche Post on julkaissut postimerkin päivän postimerkin vuosittain vuodesta 2004 alkaen ja lukuisia kertoja tätä ennenkin. Tämän vuoden aiheena on ainoa tunnettu kirje, jolla on Brasilian ensimmäisten postimerkkien koko sarja. America’s First viittaa siihen, että kirje on Amerikan mantereen vanhin säilynyt kirje, jolla on ylipäätään postimerkkisarja kokonaisuudessaan.
Abophilissa vuonna 2021 kerrotaan vuoden 2009 postimerkin päivän merkistä, jolla on Baijerin mustan ykkösen kuusilo kirjeellä. #57
5.4.2024
KIRJAT. Postimuseo julkaisee kirjan Suomen varhaisposti – kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti, jossa esitellään kirjeitä vuosilta 1580–1870. Julkaisutilaisuus on JOEX24-postimerkkinäyttelyssä.
Kirjan tavoitteena on auttaa varhaiskirjeiden tyypin määrittämisessä ja mustemerkintöjen ymmärtämisessä. Lisäksi kirja käsittelee vanhan paperin vesileimoja ja vanhoja käsialoja. Kirjan tekijät ovat Atte Moilanen, Werner Filmer, Tuula Hockman, Sanna Oikarinen ja Risto Pitkänen.
Kruununpostin kahden sulan sulkakirje kirjan kannessa on kuulutus Suodenniemen kappelikirkkoon vuodelta 1821. Kirje on kuvattu myös Moilasen varhaispostia käsittelevän kirjoitussarjan osassa, joka on julkaistu Filatelistissa 7/2021. #58
4.4.2024
MUUT LEHDET. Lohja täytti viime vuonna 700 vuotta ja Lohjan Postimerkkikerho 75 vuotta. Kerho julkaisi tämän johdosta helmikuussa kirjan Lohjan postihistoriaa, toimittajana Vesa Hirsmäki. Filatelistin uusimmassa numerossa 3/2024 on sen kirja-arvio. Lehden muuta sisältöä ovat muun muassa Hannu Kaskelan haastattelu sekä kirjoitukset Heinolan Postimerkkikerhon junnukerhosta ja taksoista postiennakon voimassaoloajan pidentämisessä. Lehti on luettavissa liiton jäsensivuilla. #59
4.4.2024
MUUT LEHDET. Kansainväliseen FINLANDIA 88 -postimerkkinäyttelyyn ilmestyi postimerkkivihko, jossa on Agathon Fabergé ja väliöissä kohteita hänen Suomi-kokoelmastaan. Vihkosta valmistettiin vuoden 2017 FINLANDIA-näyttelyn tukemiseksi 6000 kappaleen painos lisäpainamalla. Sitä oli saatavana myyntipakkauksessa 30 euron hintaan.Fabergé-postimerkillä ei ole omaa luettelonumeroa LAPE- ja Norma-luettelossa. Michel-luettelossa se on päälaji.
Postimerkki vuoden 2017 Fabergé-vihkossa on kotimaan ikimerkki. Seppo Salosen kokoelmasta.
Seppo Salonen kertoo lisäpainamavihkon historiasta Suomen Postimerkkilehden uusimmassa numerossa 2/2024. Lehden muusta sisällöstä voidaan mainita kirjoitukset Helsingin lajittelukeskuksen toiminnasta, Italian back of the book -postimerkeistä sekä pohjoismaisesta vuosien 1935–44 postisopimuksesta. Tilaajat voivat lukea lehteä Lehtiluukun verkkosivuilla. #60
29.3.2024
KOKOELMAT NETISSÄ. Postimuseo jatkaa kokoelmiensa julkaisemista netissä. Suomalaisista ja ulkomaisista ehiökorteista koostettu 220-sivuinen Suomalainen ehiöpostikortti 150 vuotta -kokoelma käsittää vuodet 1871–1996. Lahjoituksena saatu 112-sivuinen Harri Sihtolan ehiökokoelma käsittää vuodet 1845–80. Kokoelmat ovat sivuttain Finna.fi-hakupalvelussa.
Kuvassa Finnan sivuilta on Viipurissa 12.9.1859 leimattu 5 kopeekan ehiökirjearkki, jonka on tilannut Leimakonttorilta A. Alfthan Viipurista. Arkilta on poistettu 5 kopeekan lisämerkki tai ehiöleike. LAPE 2023 postimerkkiluettelon mukaan 5 kopeekan arkkeja on säilynyt noin 45 kappaletta. Kuva on rajattu kokoelmanlehdeltä. #61
12.4.2024
Postimuseo on julkaissut Finna.fi-hakupalvelussa kolmannen ehiökokoelman. Vuodet 1845–65 käsittävä, 160-sivuinen ehiökuorten kokoelma on koostettu kahta ehiökokoelmaa hyödyntäen. Toinen on hankittu varoilla, jotka Herman Antell on testamentannut, ja toinen on Richard Granbergin kokoelma.
Kuvassa Finnan sivuilta on yksi kymmenestä tunnetusta 20 kopeekan portostempel-kuoresta. Kuva on rajattu kokoelmanlehdeltä.
28.3.2024
POSTITAKSAT. Posti nostaa käteismaksullisten kirjepalveluiden hintoja 25.4. alkaen. Esimerkiksi kotimaan kirjeen hinta nousee 2,50 euroon. Nousua vuoden takaiseen on 8,7 prosenttia. Inflaatio oli vuositasolla helmikuussa Tilastokeskuksen mukaan 3,0 prosenttia. #6227.3.2024
REI’ITTEET. Jukka Sarkin kirjoitus suomalaisista suojarei’itteistä on luettavissa Abophilin arkistossa. Lehden ilmestymisen jälkeen on löydetty W-rei'itys. #63
27.3.2024
Värivirhepäikkö Hellmanin kallein
Hellmanin kevään huutokaupassa arvokkaimmat kohteet olivat Suomen postimerkkien kategoriassa ja siinä klassisen Suomen päikköparit.
Huutokaupan korkein hinta 30750 euroa maksettiin alla kuvatusta 10 pennin isohampaisen värivirhepainamasta päikköparina 5 pennin merkin kanssa. Toiseksi kallein oli päikköpari 5 pennin merkeistä ilman värivirhepainamaa. Tästä maksettiin 24600 euroa. Hinnat sisältävät huutorahan.
Muita poimintoja:
- 5 kop isohelminen harvajuovaisella paperilla 8600 €
- 10 kop käyttämätön 7600 €
- 8 p isohampainen IV-lävisteellä 7100 €
- 20 p Leimapainon 16-ryhmä, jossa yksi merkki päikköasennossa 10000 €
- 20 p Leimapainon postituore päikköpari 4900 €
- 40 p malli 1911 B-hammaste käyttämätön 5300 €
Saarisen mallin vihreästä 10 pennin tiheähampaisesta oli tarjolla kolme merkkiä. Haapalahden postipysäkkileimalla leimattu oli uusi löytö, ja se myytiin 3900 eurolla. Kahdesta muusta leimatusta merkistä maksettiin 1800 ja 2000 euroa. Muita poimintoja Saarisen mallista:
- 40 p B-hammaste postituore 10-ryhmä arkin kulmasta tilauseränumerolla 5000 €
- 40 p A-hammaste W2 leveät numerot leimattu 6400 €
- 1 mk postitorvi A-hammaste W4 leimattu 5150 €
- Aunus 10 mk ensimmäinen painos postituore 3550 €
Laivapostimerkeistä kallein kohde oli Lahtis-höyrylaivan vuoden 1866 ainoat tunnetut 25 ja 50 pennin merkit, joista maksettiin 10000 euroa. Näistä jätettiin 54 tarjousta ja käytiin yksi huutokaupan tiukimmista kisoista. Yllä oleva kuva on Hellman Huutokauppojen Facebook-sivuilta.
Kallein kokoelmakohde oli Helsingin kaupunginpostin näyttelykokoelma, joka kilpailtiin 9300 euroon. Saman keräilijän Tampereen paikallispostin kokoelmasta maksettiin 5500 euroa. Kokoelma sisälsi kaikki tunnetut kolme postilähetystä. Varastoeristä maksettiin parhaimmillaan jopa 4400 euroa.
Hellman-huutokaupassa oli tarjolla myös ulkomaiden postimerkkikohteita, sekalaisia eriä sekä muita kuin filateelisia keräilykohteita. Kokonaismyynti oli yli miljoona euroa, ja kohteista myytiin 96 prosenttia. #64
24.3.2024
POSTIKORTIT. Helena Pärssinen kirjoittaa pääsiäiskortin historiasta Postimuseon blogissa. #65
18.3.2024
VUOSIKOKOUS. Turun Postimerkkikerhon vuosikokous 18.3. vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille. Kokouksen yhteydessä jaettiin kerhon ansiomitaleita. Kuvassa ovat puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi paikalla olleet palkitut kerhon jäsenet. #66
17.3.2024
OMAKUVAPOSTIMERKIT. Jukka Konttinen kertoo kerailija.fi-blogissa tämän vuoden Postimerkin Päivän omakuvamerkkien, postikorttien ja niistä tehtyjen maksimikorttien keräilystään. Keski-Suomen Filatelistiseuran merkki ja kortti esittävät kuningaskalastajaa, ja ne perustuvat luontokuvaaja Jussi Murtosaaren ottamiin valokuviin. #67
16.3.2024
UUTUUDET. YK:n postihallinnon UNPAn New Yorkin toimisto julkaisi 15.3. neljä uutta postimerkkiä vuonna 1980 aloitettuun lippusarjaan. Syynä ovat lippuihin tehdyt muutokset. Suomen lippu on vuonna 1985 ilmestyneellä merkillä. #68
16.3.2024
UUTUUDET. Kanadan posti Canada Post julkaisi 14.3. postimerkin sen johdosta, että maan alueella näkyy huhtikuun alussa täydellinen auringonpimennys. Näin on käynyt viimeksi 45 vuotta sitten. Pimennys näkyy muun muassa Niagaran putouksilla, jotka ovat ikimerkissä (permanent stamp) vasemmalla.Samanaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt aikaisemmin muun muassa Meksikossa vuonna 1942 ja Cookinsaarilla vuonna 1965. #69
15.3.2024
Postisensuurista 1914–18 laaja online-luettelo
Martti Vihanto Postilähetysten sensurointi laajeni Suomessa, kun kesällä 1914 Venäjä liittyi sotaan, ja Suomi siirtyi Venäjän osana sotatilaan. Suomi julistautui itsenäiseksi vuoden 1917 puolella, mutta Venäjän antamia sensuurimääräyksiä sovellettiin jossain määrin vielä tämän jälkeenkin. Viivettä oli myös esimerkiksi postitaksoissa.
Ajanjakson 1914–18 postisensuuria ovat tutkineet ja aiheesta julkaisseet muun muassa Juhani Olamo, Hans G. Moxter, Teuvo Termonen, Jorma Keturi ja Roger P. Quinby. Tanskalainen Jon Iversen on jatkanut tutkimustyötä ja julkaissut äskettäin kootusti sen tulokset verkkosivustolla censor.jiv.dk. Pohjana on Quinbyn CD-julkaisu vuodelta 2017. Asiasta kerrotaan Filatelistin uusimmassa numerossa 2/2024. Lehti on luettavissa Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla.
Iversen on kirjoittanut Suomen filateliasta aikaisemminkin. Tästä voidaan mainita kotisivujensa osasto Postal History from Finland 1889–1918 sekä vuonna 2019 ilmestynyt Russia in Finland. The Story of Russian Stamps & Postal Stationery Used in Finland, 1899–1918, jonka muut kirjoittajat ovat Morten Nårstad ja Quinby. Kirja esitellään Turun Postimerkkikerhon kotisivujen blogissa.
Iversenin julkaiseman postisensuurisivuston nimi on Russian Postal Censorship in Finland 1914–18. Siinä esitetty aikajana auttaa seuraamaan tapahtumia maailmansodan syttymisestä sisällissotaan asti. Sisällissodan aikainen postisensuuri ei enää sisälly tarkastelun alaan. Ajanjaksolla oli muutakin sensuuria kuin postisensuuria.
Sensuuritoimistoja oli eri paikkakunnilla kaikkiaan kymmenen. Sivustolla esitetään kussakin käytetyt leimat, kirjeiden sulkijaliuskat (tarkastusliuskat), lakkasinetit sekä sensoreiden (tarkastajien) nimikirjoitukset tai -kirjaimet. Lisäksi on tietoja muun muassa käyttöajoista sekä arviot harvinaisuudesta viisiportaisella asteikolla. Kysymys leima- ja muista väärenteistä on rajattu ulkopuolelle.
Lakkasinettejä käytettiin kirjatuissa ja vakuutetuissa lähetyksissä. Sivustolla on muutamia kirjeitä, joissa sulkijaliuska on sinetöity osoitepuolelta.
Kuva Jon Iversenin postisensuuriluettelon Turku-osan ensimmäisestä sivusta. Sinisellä näkyvät linkit helpottavat sivustolla navigointia.
Turun sensuurista on 30-sivuinen PDF-tiedosto, jossa on myös runsaasti postilähetyksiä ja näiden tulkintaa kuten päätelmiä kulkureitistä. Numerointi noudattelee Juhani Olamon kirjaa Postisensuuri Suomessa 1914–17 vuodelta 1972. Luettelo täydentää tietoja Turun Postimerkkikerhon julkaisemaan leimakirjaan, jonka esittely on täällä.
Selkeät mallikuvat ovat avuksi sellaisellekin harrastajalle, joka kerää vain sensuurileimoja menemättä sensuuripostin yksityiskohtiin. Ristiin linkittäminen nopeuttaa sivuston käyttöä. Tiedostot ovat ladattavissa omalle koneelle.
Postiosoitus on lähetetty huhtikuussa 1916 Perttelistä Perniöön ja sensuroitu Turussa. Kohteella kokonaan näkyvä sensuurileima nro 4 on tarkastajan henkilökohtainen. Osa leimasta on postiosoituksissa yleensä irrotettavan kuponkiosan puolella.
Sivustolla on noin 500-sivuisen luettelon lisäksi Olamon kirjan johdantoluku sekä Jorma Keturin Suomen Postimerkkilehdessä 3/2018 julkaisema artikkeli englanniksi käännettyinä. Postimerkkilehden numero on luettavissa Suomen Filatelistiseuran sivuilla.
Jon Iversenin julkaisema postisensuurisivusto on kattava, laadukas ja helppokäyttöinen. Siihen on koottu suuri määrä tietoa, joka on nyt yhdessä paikassa maksutta kaikkien saatavilla.
Digitaalinen julkaisumuoto tekee mahdolliseksi paitsi painokustannusten säästön myös uusien havaintojen lisäämisen ja muun tiedon jatkuvan päivittämisen. Iversen ottaakin mielellään vastaan uusia tietoja ja muuta palautetta. Computer aided translation. #70
12.3.2024
Omakuvapostimerkkien suomalaiset juuret
Martti VihantoPostimuseossa on syyskuuhun asti näyttely Merkillepantavia ilonaiheita, jonka aiheena ovat suomalaiset omakuvapostimerkit. Myös museon verkkosivuilla on tietoa merkeistä.
Suomen omakuvamerkin tarina alkaa marraskuusta 2000. Posti tarjosi silloin yksityishenkilöille mahdollisuuden kuvauttaa itsensä ja saada digikuva joulupostimerkin vieressä olevaan väliöön. Valokuvaaja oli paikalla Postimerkkimessuilla Helsingissä sekä myöhemmin Joulupukin Pääpostissa Rovaniemellä vuoden 2001 loppuun asti.
Kuvat voitiin tulostaa ja tarramerkkiarkit myydä saman tien. Hinta oli Keräilyuutisten 7/2000 mukaan 150 markkaa 20 merkin arkilta nimellisarvon ollessa 70 markkaa. Kysy museolta -palvelussa Postimuseo kertoo, että arkkeja valmistettiin kaikkiaan noin 6000 kappaletta.
Ylempänä oleva kuva on Postimuseon sivuilta. Väliöpari hajoaa helposti, kun sen irrottaa tarra-arkista, ja ehjänä löytäminen kortilta tai kirjeeltä voi olla aika hankalaa. Huonoissa olosuhteissa liiman kuivuessa käyttämättömätkin merkit saattavat ajan mittaan irrota pohjasta ja toisistaan.
Silloisen Postimerkkikeskuksen johtaja Markku Penttinen sai Australiasta idean, jolla kehittää digitaalipostimerkkiä vielä pidemmälle. Vuoden 2000 kesäolympialaiset järjestettiin syys-lokakuussa Sydneyssä, ja hyvissä ajoin oli päätetty julkaista pikavauhtia kaikista kotimaan kultamitalivoittajista ja voittajajoukkueista postimerkki.
Julkaisuohjelman toteutus onnistui täydellisesti, ja innovaatiota pidettiin aikansa sensaationa. Sarjasta on alla olevassa merkissä jousiammunnan voittaja.
Australia Post kertoo sivuillaan, että merkkejä (instant stamps) tulostettiin kuudessa paikassa eri puolilla maata. Ne tulivat myyntiin 67 postitoimistossa olympiavoittoa seuraavana päivänä klo 12 mennessä.
Merkkejä tehtiin paremmalla ajalla digitaalipainon jatkoksi perinteisellä menetelmällä. Painokset on helppo erottaa toisistaan erityisesti olympiarenkaista.
Olympiasarjassa ilmestyi kisojen aikana lähes päivittäin lopulta 16 merkkiä. Vähän myöhemmin paralympialaisissa Australiaan tuli 63 kultamitalia. Näistä eniten voittanut naisuimari Siobhan Paton on offsetpainomerkillä.
Suomen nykyisen mallisia omakuvamerkkejä on ollut 14.5.2003 alkaen. Samana päivänä Posti julkaisi ensimmäisen oman omakuvamerkkinsä. Tilaus- ja hyväksyntäprosessia testattiin tarjoamalla palvelua aluksi yrityksille. Merkkejä kutsuttiin yritysmerkeiksi ja Ilta-Sanomissa 4.6. myös IBM-merkeiksi, koska IBM oli ollut kehitystyössä mukana.
Saman vuoden 2003 syksyllä merkin teettämistä pääsivät kokeilemaan ensin Postimerkkikeskuksen kanta-asiakkaat ja seuraavan vuoden maaliskuussa sitten muutkin yksityisasiakkaat.
Filatelistin 5/2003 pääkirjoituksessa ennakoidaan, että merkit tulevat olemaan mahdottomia kerättäviä. Postimuseon sivuilla asia muotoillaan niin, että keräilykohteena ne ovat haastavia. Näin tosiaan on, sillä Postilla ei ole arkistotietoa teetetyistä merkeistä tai erilaisten määrästä. Lisävaikeuden aiheuttaa liima, joka ei ole vesiliukoinen. Tämä ratkeaa jättämällä leimatut tai ohileimatut merkit leikkeelle.
Aika on osoittanut, että omakuvamerkkien keräily on kaikesta huolimatta suosittua. Tavoitteena ei ole täydellisyys kuten luettelokokoelmassa, vaan muut asiat ratkaisevat kiinnostuksen. Jukka Konttinen tarkastelee keräilyn rajauksia kerailija.fi-blogin kirjoituksessa 21.8. viime vuonna.
Suomi on ensimmäinen maa, jossa asiakas on voinut tilata postimerkkiin haluamansa kuvan. Omakuva ei tässä enää tarkoita vain itsestä otettua kuvaa, vaan mitä tahansa Postin hyväksymää itse valittua kuvaa. Merkkiä voisi kutsua personoiduksi, niin kuin englannin kielessä tehdäänkin (personalized tai personalised stamp).
Turun Postimerkkikerhon ensimmäinen omakuvapostimerkki on Kalle Aaltosen piirtämä ja ilmestyi 23.4.2004 Aboex-näyttelyyn. Painos ei ole tiedossa. Turun linna on myös näyttelyn erikoisleimassa. Kerho on julkaissut kaikkiaan 38 omakuvamerkkiä, joiden kokoelma täydellisenä lienee harvinainen etenkin leimattuna. #71
6.3.2024
Paraisten silta omakuvamerkille
Paraisten Filatelistit – Pargas Filatelister julkaisi Postimerkin Päivän tapahtumaan 13.2. omakuvapostimerkin, jossa on Hessundinsalmen silta Paraisilla. Siltapenkereellä vasemmalla näkyy niin sanottu Eklundin funkishuvila, ja takana on sillan lisärakentamisen ajalta ponttonisilta. Sillan sijainnin näkee Google Maps -sovelluksessa.
Omakuvamerkki perustuu postikorttiin noin vuodelta 1960. Hessundinsalmen silta on myös vuoden 1963 käyttömerkillä.
Hessundinsalmen silta on parhaillaan korjauksen alaisena. Klaus Juvas kertoo, että vuonna 1937 valmistunut silta olisi edelleen ollut toimintakelpoinen. Kun lähempänä mannerta sijaitseva Kirjalansalmen riippusilta on vaurioiden takia nyt pakko uusia, ja sen kantokykyä päätettiin samalla nostaa, tuli ajankohtaiseksi rakentaa myös Hessundinsalmeen uusi, saman kantokyvyn silta.
Näiden lisäksi samanaikaisesti uusitaan Kuusistonsalmen silta Kaarinan puolella. Se yhdistää Saaristotien lopullisesti mantereeseen.
Hessundinsalmen uuden sillan on määrä valmistua vuoden 2024 loppupuolella, minkä jälkeen vanha silta puretaan. Betonisesta sillasta tulee yli 200 metriä pitkä, ja pisin jänneväli on noin 100 metriä. Vanha silta on koko rakennustyön ajan käytössä.
Postimerkin Päivänä ilmestyi myös postikortti, jonka aiheena on Hessundinsalmen uuden sillan työmaa. Kuvan on ottanut Klaus Juvas ja kortin kustantanut Suomen Filatelistiliitto.
Luettelo Paraisten Filatelistien aiemmin julkaisemista omakuvamerkeistä on osoitteessa turunpostimerkkikerho.fi/kuvat/parainen-omakuvamerkit. #72
6.3.2024
UUTUUDET. Vuonna 1907 bakeliitin keksinyt Leo Baekeland on 22.1. ilmestyneellä Belgian postin Bpostin julkaisemalla postimerkillä. Bakeliitti on ensimmäinen täyssynteettinen muovi. Merkin taustalla näkyy bakeliitin rakennekaava. Belgialaissyntyinen kemisti on myös vuoden 1955 keksijäsarjan merkillä.
Bakeliittia ei enää juuri käytetä, ja siitä valmistetuista esineistä on tullut keräilykohteita ja retrotuotteita. Abophilin toimittajan kokoelmassa on Presto-merkkinen väännettävä vaihtokytkin, joka on valmistettu Saksassa todennäköisesti 1930–40-luvulla. Postimerkkinäyttelyiden avoimeen luokkaan se on liian paksu. Kerääkö Abophilin lukijoista joku bakeliittiesineitä?
Suomessa ilmestyi vuonna 1971 muoviteollisuuden erikoismerkki sen johdosta, että Suomen ensimmäisen muovitehtaan perustamisesta oli kulunut 50 vuotta. Merkissä on muun muassa utopistinen Futuro-muovitalo. Tietoja merkistä on Postimuseon postimerkkiselaimessa. #73
3.3.2024
KOKOELMAT NETISSÄ. Etelä-Afrikassa järjestetään kesällä yhden kehyksen kokoelmien virtuaalinäyttely SAVPEX 2024. Neljän aikaisemman vuoden kokoelmat ovat edelleen katsottavissa maan filatelistiliiton PFSA:n sivuilla.Suomen filateliaan liittyvien kokoelmien aiheita ovat kotimaan lentoposti (Mikael Collan), punaisen alueen posti sisällissodassa (Ari Muhonen), Petsamon kautta kulkenut posti välirauhan aikana (Esko Seitsonen) sekä kuvioleimat (Sterzer Reinhold). #74
1.3.2024
Kutsu vuosikokoukseen 18.3.2024
Turun Postimerkkikerhon johtokunta kutsuu kerhon jäsenet vuosikokoukseen maanantaina 18.3. Aika ja paikka ovat täällä. Kokouksessa esitetään sääntöjen 12 §:n mukaisesti vuoden 2023 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille. #75
26.2.2024
KILPAILUT. Posti järjestää vuosittain yleisöäänestyksen edellisvuoden kauneimmasta postimerkistä. Äänestäminen on mahdollista Postin verkkosivuilla ja postikortilla.Vuoden 2023 voittaja on Kolin kansallismaisemaa esittävä postimerkki. Valokuvan on ottanut Jani Riekkinen ja merkin suunnitellut Stiina Hovi. Merkki sai 14 prosenttia noin 20000 äänestä. Se on yksi seitsemästä kansallismaisema-aiheisen rullapostimerkkisarjan merkistä. #76
21.2.2024
VERKKOSIVUSTOT. American Philatelic Society on alkanut julkaista uutta maksutonta verkkolehteä StampEd. Lehti on tarkoitettu kaikille ja erityisesti noin 20–50-vuotiaille postimerkkeilyä aloittaville. Kohderyhmänä on uusi sukupolvi, joka on tottunut toimimaan netissä, etsimään ajanvietettä totunnaisen ulkopuolelta ja olemaan vuorovaikutuksessa keskenään.
Lämpöherkällä musteella painetut postimerkit ovat lehdessä yhden kirjoituksen aiheena. Kuvissa on muun muassa Suomen ilmastonmuutospienoisarkki vuodelta 2018. Merkit ovat valonarkoja.
Termokromaattisista postimerkeistä kirjoittaa myös Jari Majander Aihefilatelistin 4/2021 laajassa kirjoituksessa ”Kilpailua erikoisilla postimerkeillä”, mistä mainittiin Abophilissa vuonna 2021. #77
14.2.2024
POSTIMERKIN PÄIVÄ. Turun Postimerkkikerho järjesti tänään Postimerkin Päivän tapahtuman Turun pääkirjastossa. Standiin tutustui arviolta 200 henkeä. Tapahtumaa varten julkaistiin omakuvapostimerkki ja postikortti, jotka perustuvat Heikki Ahon akvarelliin Kolkanniemestä Ruissalosta. Postikortin on painattanut Suomen Filatelistiliitto, ja sen 500 kappaleen painoksesta jaettiin yli puolet. #78
14.2.2024
MUUT LEHDET. Suomen Postimerkkilehti on tilattavissa tälle vuodelle myös digilehtenä. Tilaushinta on huomattavasti edullisempi paperilehteen verrattuna. Kumpaankin sisältyy digiarkisto vuodesta 2015 alkaen. Lehdistä voi tehdä sanahakuja, ja sivuja on mahdollista myös ladata omalle koneelle.Vuosien 2015–18 lehdet ovat luettavissa maksutta Suomen Filatelistiseuran sivuilla. Vuosien 1920–39 lehdet ovat Kansalliskirjaston sivuilla.
Numeron 1/2024 kannessa on kirjattu kirje kirjoituksesta, jossa Seppo Evinsalo tarkastelee Suomessa käytettyjä Venäjän vuoden 1917 hammastamattomia postimerkkejä. Näitä tunnetaan kaikkiaan lähemmäs tuhat kappaletta. Merkit julkaistiin, koska painolaitoksen hammastuskoneet olivat tuhoutuneet helmikuun vallankumouksessa. #79
13.2.2024
LEIMAT. Lahden Postimerkkikerho julkaisee oheisleiman Finlandia-hiihtoon 24.–25.2. sekä Salpausselän kisoihin 1.–3.3. Leimat on suunnitellut Heikki Salokannel. Luettelo aikaisemmista erikois- ja oheisleimoista on kerhon sivuilla. #80
6.2.2024
MUUT LEHDET. Pekka Klemi kirjoittaa Filatelistissa 1/2024 Covid-19-taudista ja siihen liittyvistä filateelisista kohteista. Iran julkaisi maaliskuussa 2020 ensimmäisenä maana Covid-19-aiheisen postimerkin. Kiina oli toukokuussa toisena kahdella postimerkillä, joista on alempana kuva Klemin kirjoituksesta.
Filatelistin ykkösnumerossa on myös kuvat 20 kuvapostikortista, joita kerhot ovat teettäneet Postimerkin Päivää varten. Digimuodossa numero on luettavissa Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla (edellyttää tunnuksia). #81
1.2.2024
UUTUUDET. Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Bosnia-Hertsegovinassa ilmestyy kolmenlaisia postimerkkejä, joista yksiä julkaisee Pošte Srpske. Tämä julkaisi 31.1. Kant-aiheisen postimerkin. Kant on aiemmin postimerkillä muun muassa vuonna 1926 Saksassa. #82
31.1.2024
LUETTELOT. Postimuseon sivuilla on ilmainen kuvitettu luettelo suomalaisten postimerkkien päälajeista vuoteen 2023 asti. Postimerkkiselaimesta voi tehdä hakuja muun muassa aiheen, taiteilijan ja painopaikan mukaan. Merkeistä annetaan LAPE- ja Norma-luettelon numero, ja uudistuksen jälkeen myös painosmäärä viime vuosia lukuun ottamatta sekä painomenetelmä. Kuva on Postimuseon Facebook-sivuilta. #83
29.1.2024
MEDIA. V. I. Leninin kuolemasta tuli 21.1. kuluneeksi 100 vuotta. Pekka Lähteenkorva ja Jussi Pekkarinen kirjoittavat Turun Sanomissa 28.1. otsikolla ”Miljoonia postimerkkejä ja megatapahtuma ’maailmanrauhan apostolille’” (maksumuuri), miten Neuvostoliitto painosti Suomea juhlistamaan Leninin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta 1970. Kirjoittajat ovat historiantutkijoita.Neuvostoliitto oli esittänyt elokuussa 1969 Maailman postiliitolle, että jäsenmaat julkaisevat Leninin kunniaksi postimerkin. Posti- ja lennätinhallitus suhtautui asiaan aluksi nihkeästi. Suomessa oli ollut kirjoittamattomana sääntönä, että postimerkkejä ei tehdä kuuluisista ulkomaalaisista. Ainoa poikkeus oli siihen saakka ollut Martti Luther.
Lenin-postimerkki ilmestyi 6.4. Tampereella pidetyn UNESCOn Lenin-symposiumin avajaispäivänä, joka oli samalla YYA-sopimuksen 22-vuotispäivä. Turun Sanomien kirjoituksessa on merkin kuva sekä maininta, että myöhemmin samana vuonna julkaistiin postimerkit Urho Kekkosen 70-vuotispäivän ja J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi. #84
26.1.2024
Konservointi on säilymisen turvaamista
Martti VihantoEuroopan filatelistiliittojen federaation FEPA News magazine muistuttaa tammikuun julkaisussa postimerkkien ja muiden filateelisten kohteiden konservoinnista (s. 50–52). Kohteista olisi hyvä pitää huolta niin, että ne ovat vielä omistajansa jälkeenkin niin alkuperäisessä kunnossa kuin on järkevää. Asiasta kirjoittaa David R. Beech, joka on toiminut aiemmin 30 vuoden ajan British Libraryn filateelisten kokoelmien hoitajana.
Kohteet tulisi säilyäkseen pitää valolta suojassa ja mieluiten pimeässä. Erityisesti postimerkkinäyttelyissä valon voimakkuus voi olla ainakin museo-olosuhteisiin nähden kestämätön. Skannauksen vaikutukset riippuvat laitteesta.
Lämpötilan ja kosteuden olisi oltava sopiva ja vakaa. Esimerkiksi liian kuivassa ilmassa käyttämättömät merkit voivat kiertyä kippuraan ja murtua. Merkin saa sileäksi jollei muuten niin pesemällä liiman pois, mutta se ei ole silloin enää alkuperäinen ja ”tuore”. Tuholiiman tapauksessa pesu on välttämätön ja itse asiassa yksi konservointikeino. Hajoavan nelilön tukeminen on niin ikään konservointia.
Vuoden 1935 OSTROPA-pienoisarkki julkaistiin vajaan kahden viikon postimerkkinäyttelyyn Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa. Liimoite on niin rikkihappopitoinen, että se polttaa vesileiman kohdalta paperin vähitellen puhki. Kuvan merkit on irrotettu osin tuhoutuneesta pienoisarkista ja sen jälkeen pesty. Kirjoittajan kokoelmasta.
Pinsetit ovat postimerkkeilyssä välttämätön väline. Kokoelmanlehtien ja suojataskujen olisi oltava hapottomia. Kulmakkeet ja etenkin liian pienet voivat aiheuttaa vaurioita muutenkin kuin happamuuden takia. Kansiot kannattaa säilyttää pystyssä eikä ainakaan toistensa päällä vaakatasossa. Liikaa stressiä ei näistä kannata kuitenkaan ottaa.
Tarramerkkien säilyminen pitkällä aikavälillä on arvoitus. Lyijykynämerkinnät vahingoittavat kohdetta viimeistään siinä vaiheessa, kun niitä poistetaan pyyhekumilla.
Beech mainitsee kirjoituksessaan myös liimakkeet. Ne voivat aiheuttaa postimerkille muunkinlaista vahinkoa kuin kevyen jäljen liimapintaan. Liimakkeen oikeanlainen käyttö vaatii osaamista, ja käytännön vinkkinä Beech kehottaakin antamaan aloitteleville keräilijöille neuvoja asiassa. #85
23.1.2024
NÄYTTELYT. Pohjoismainen NORDIA 2024 -postimerkkinäyttely järjestetään Norjassa 31.5.–2.6. paikkana Langesund. #8617.1.2024
ESITELMÄT. Jouni Takalo pitää Hyvinkään Postimerkkikerhon kokouksessa 24.1. esitelmän aiheesta Merkkien mahti. Kokoukseen voi osallistua myös etänä, ja Teams-linkki on kerhon sivuilla.
Abophilissa kerrottiin syyskuussa Takalon samannimisestä kirjasta, jossa käsitellään postimerkkien käyttöä sodankäynnin välineinä. Hän on kirjoittanut postisodista myös muun muassa Filatelistissa 5/2021 ja 7/2021, jotka ovat luettavissa liiton jäsensivuilla. #87
14.1.2024
LUETTELOT. Åland Post on julkaissut luettelon Ahvenanmaan postimerkeistä ja erikoisleimoista. Viime vuonna merkkien painokset ovat olleet yleensä 45000 kappaletta. Luettelossa ovat myös näyttelyitä varten julkaistut omakuvapostimerkit, pienoisautot ja muut keräilytuotteet. #88
14.1.2024
Sivis maksaa kerholle koulutustukea
Pekka Klemi Opintokeskus Sivis on valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Turun Postimerkkikerho saa siltä tukea koulutukseen, jota esitelmöijät antavat kerhon kuukausikokouksissa.
Sivis järjestää ja toteuttaa koulutusta yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Toimintaa ylläpitää Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat aktiivisen kansalaistoiminnan, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus rahoittavat ja valvovat toimintaa.
Vuonna 2022 Siviksen 73 jäsenjärjestöä järjesti yhteensä 7047 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 136750 opiskelijaa. Turun Postimerkkikerho on ollut yksi jäsenjärjestön eli Suomen Filatelistiliiton alayhdistys vuodesta 2020 lähtien.
Olemme pitäneet kirjaa kevät- ja syyskoulutuksista, eli kirjanneet koulutuksiin osallistuneet. Kevät- ja syyskauden loputtua olemme sitten ilmoittaneet kuukausittaisten koulutusten laadun ja osallistujamäärän.
Ainoa kerhon jäsenten tehtävä on ollut kuitata kruksaamalla osallistumisensa kokouksissa kiertävään osallistujaluetteloon. Tämän mukaan olemme saaneet korvauksen koulutusten järjestämisestä koulutusrahana.
Tuki tulee Suomen Filatelistiliiton kautta, koska se on yksi jäsenjärjestö Siviksessä. Järjestöille maksettiin vuonna 2022 tukea yhteensä 2360000 euroa.
Kevätkausilta olemme saaneet koulutustukea noin 300 euroa ja syyskausilta hieman vähemmän, koska koulutuksiakin on ollut vähemmän.
Kerhon ja Siviksen yhteistyö jatkuu kevätkaudella 2024. Ilmeistä on kuitenkin, että valtiovalta vähentää koulutusmäärärahoja tulevina vuosina.
Jos haluat lisää tietoa Siviksen toiminnasta, löydät sitä seuraavilla hakusanoilla netistä: Opintokeskus Sivis, SVV-Sivistystyön vapaus ja vastuu, SivisNYT sekä Opintokeskus Siviksen strategia. #89
13.1.2024
KILPAILUT. Posti järjestää yleisöäänestyksen viime vuoden kauneimmasta postimerkistä. Äänestysaikaa on 31.1. asti. Kaikista 41 merkistä on Postin sivuilla kuva. Vuosi sitten ääniä annettiin noin 34000.
Äänestys oli ensimmäisen kerran vuoden 1986 merkeistä, joista voittajaksi tuli saimaannorppa-aiheinen Europa-merkki. Sanna Oikarinen kirjoittaa eri vuosien kauneimmista merkeistä Postimuseon blogissa. #90
12.1.2024
Käpylän Merkki Oy on julkaissut uuden painoksen digitaalisesta Norma Suomi -postimerkkiluettelosta. Se on edellisvuosien tapaan luettavissa maksutta netissä. 460-sivuisessa luettelossa on myös Suomen rahat. #91
12.1.2024
BLOGIT. Aapo Korte kirjoittaa blogissaan Postimerkkeilijä Bloggaa sinisestä rististä, jota on käytetty kirjatuissa postilähetyksissä Isossa-Britanniassa ja muualla Kansainyhteisössä. Viivat lähetyksen poikki, ikään kuin ristiin sidottuna naruna, voivat olla kynällä piirrettyjä, tai kirjattua postia varten julkaistulle ehiökuorelle erityisesti painettuja.Korte toimitti #postimerkkeilija-blogia useiden vuosien ajan, ja aloitti vuoden alusta tauon jälkeen nyt uuden blogin. #92
11.1.2024
UUTUUDET. Ruotsin postitoimintaa hoitava PostNord julkaisee tänään 10-merkkisen postimerkkivihkon, jonka aiheena ovat västäräkki ja muut kevätlinnut. Suomessa västäräkki on muun muassa vuoden 2020 kevätlorulintuaiheisessa pienoisarkissa. #93
10.1.2024
NÄYTTELYT. Turun kaupunginkirjastossa on esillä postimerkkeilyyn ja muuhun keräilyyn liittyvää, lainattavaa aineistoa. #94
7.1.2024
Satavuotiaita postimerkkihenkilöitä
Martti Vihanto Arkkiatri Arvo Ylppö on suomalaisista ainoa 100-vuotiaaksi tai pidempään elänyt, jonka kuva on postimerkillä. Merkki ilmestyi Ylpön 100-vuotispäivänä 27.10.1987.
Ison-Britannian leskikuningatar Elisabet on useammalla postimerkillä kuin kukaan muu satavuotiaista. Hänen 100-vuotispäivänään 4.8.2000 ilmestyi postimerkkejä eri puolilla Kansainyhteisöä. Kuningataräiti esiintyy miehensä Yrjö VI:n rinnalla jo vuoden 1937 kruunajaispostimerkeillä.
Australialainen Roy Longmore (1894–2001) on ehkä vanhin eläessään postimerkille päässyt henkilö. Hän on kuvattuna kahden muun Anzac-veteraanin lisäksi postimerkkisarjassa, jonka Australian posti julkaisi vuonna 2000 Australia-päivän kunniaksi.
Alempana on luettelo 100 vuoden ikään yltäneistä henkilöistä, joiden kuva on postimerkillä. Jotkut ovat useammalla kuin yhdellä merkillä. Otan vastaan mielelläni tietoja, joiden avulla luetteloa voidaan täydentää.
Halldóra Bjarnadóttir (1873–1981), kansalaistoimija. Islanti 1996.
Willem Drees (1886–1988), pääministeri. Alankomaat 1986.
Arvo Ylppö (1887–1992), lastenlääkäri. Suomi 1987.
Evalds Valters (1894–1994), näyttelijä. Latvia 1994.
Roy Longmore (1894–2001), sotaveteraani. Australia 2000.
Walter Parker (1894–2000), sotaveteraani. Australia 2000.
Ernst Jünger (1895–1998), kirjailija. Saksa 1998.
George Burns (1896–1996), koomikko. Yhdysvallat 2009.
Song Meiling (1897–2003), Tšiang Kai-šekin puoliso. Taiwan 1961.
Leon Štukelj (1898–1999), olympiavoimistelija. Slovenia 1998.
Alec Campbell (1899–2002), sotaveteraani. Australia 2000.
Elisabet (1900–2002), kuningatar. Iso-Britannia 2000.
Alice (1901–2004), Gloucesterin herttuatar. Australia 1945.
Bob Hope (1903–2003), koomikko. Yhdysvallat 2009.
Nicholas Winton (1909–2015), hyväntekijä. Tšekki 2015.
Wellesley Howell (1915–2021), territorion vanhin asukas. Caymansaaret 2022.
Olivia de Havilland (1916–2020), yhdysvaltalainen näyttelijä. Mosambik 2020.
Kirk Douglas (1916–2020), yhdysvaltalainen näyttelijä. Grenada 1999.
Henry Kissinger (1923–2023), yhdysvaltalainen ulkopolitiikan vaikuttaja. Guyana 1995.
Barbados julkaisi vuonna 2016 postimerkkisarjan ja pienoisarkin, joissa on kuvia 100 vuotta täyttäneistä saarivaltion asukkaista. Merkkejä ja kuvia on kaikkiaan 27. #95
6.1.2024
POSTCROSSING. Suomen Filatelistiliiton edustajat osallistuvat Suomen postcrossingyhdistyksen webinaariin 25.1. ja kertovat kokoelman laadinnasta ja filateliasta.
Yhdistys on valinnut vuoden 2024 taiteilijaksi Katja Saarion. Hän on suunnitellut muun muassa noin 500 postikorttia sekä vuoden 2013 pääsiäispostimerkin. Kuvia korteista on kotisivuillaan katjasaario.blogspot.com. Aikaisempia vuoden taiteilijoita ovat Virpi Pekkala, Martta Wendelin ja kuusi muuta. #96
4.1.2024
KAIVERTAJAT. Matti Meriö kirjoittaa uusimmassa Aihefilatelistissa 4/2023 puolalais-ruotsalaisesta postimerkkikaivertajasta Czeslaw Slaniasta (1921–2005). Meriö piti aiheesta myös esitelmän Turun Postimerkkikerhon vuoden ensimmäisessä kokouksessa.Slaniasta ja Slania-keräilystä on laaja kirjoituskokonaisuus Filatelistissa 6/1998. Stephan Pomp esittää aiheesta viiden kehyksen kokoelman http://www.exponet.info-virtuaalinäyttelyssä. Ted Tyszka esittelee Youtube-kanavallaan Ted Talks Stamps Slanian postimerkkejä ja niiden piilokirjoituksia.
Czeslaw Slania kaiversi yli 1000 postimerkkiä noin 30 postihallinnolle. Näihin sisältyy Ahvenanmaa. Kuvassa on Slanian 70-vuotispäivän johdosta Ruotsissa julkaistu pienoisarkki, joka esittää Kustaa III:n kruunajaisia. Slania oli Ruotsin, Tanskan ja Monacon hovikaivertaja. #97
3.1.2024
VÄÄRENTEET. American Philatelic Society julkaisee verkkosivuillaan kuvia eri maiden postimerkkiväärenteistä. Kuukausittain ilmestyvissä Forged or Genuine -sarjan osioissa on myös aito postimerkki ja selitys eroista. Suomesta on arvo Pohjois-Inkerin toisesta julkaisusarjasta. #983.1.2024
TANSKAN FILATELIA. Postin yleispalveluvelvoite Tanskassa poistettiin vuoden alusta lukien. Tämän seurauksena kotimaan postimaksut tulevat arvonlisäverotuksen piiriin. Asiasta kertoo Linn’s Stamp News. Postia hoitaa Tanskassa PostNord-yhtiö.
Vuonna 2023 ja aikaisemmin julkaistuja postimerkkejä ei voi enää käyttää kotimaan postissa. Niiden vaihtamisesta käypiin ilmoitetaan myöhemmin. Kotimaan postia varten on julkaistu tammikuun 2. päivänä INDLAND-postimerkki, jonka hinta 25 kruunua sisältää 25 prosentin arvonlisäveron. #99
