Melkein samanlaiset

20.12.2025
Melkein samanlaiset: eläinten kuningas

Eläinten ja viidakon kuninkaana mainitaan yleensä leijona. Kuvan maalatussa saksalaisessa postikortissa kuningas ja kuningatar lepäilevät varjopaikassa erämaan laidalla. Kortilla on Helsingin postileima 20.8.1906 sekä Joutsan tuloleima seuraavalta päivältä.

    Toisessa kortissa leijona on kalterien takana. Kustantaja on Kuultokuva (A 2604), ja kortti on leimattu Kouvolassa 7.7.1969. Voisi luulla, että siinä on sama leijona Korkeasaaren eläintarhassa, jopa samassa asennossakin. Korttien ikäero on liian suuri, jotta kyseessä voisi olla sama yksilö. Vapaana leijonan elinikä on noin 15–20 ja tarhassa noin 30 vuotta. #33

27.10.2025
Melkein samanlaiset: Tähkänpoimijat, osa 2

Lähetin muutama vuosi sitten Abophilin Parillisiin tunnetun taiteilijan Jean-François Millet’n taulusta ”Tähkänpoimijat” painetun kortin ja toisen vähän erilaisen version siitä.

    Nyt löysin taas kaksi postikorttia, joista toinen on peilikuva alkuperäisestä. Italiassa painetussa kortissa tähkänpoimijat ovat palanneet tarkistamaan, vieläkö löytyisi jyviä. Alempi lakkapintaisista korteista on suomalaisen Paperitaiteen kustantama. Alkuperäiseen verrattuna molempien korttien väritkin on ”nykyaikaistettu”. #48

9.1.2023
Melkein samanlaiset: Kullervon ja Ankervon kiroukset

Ateneumin taidemuseossa oli 3.10.2017–25.2.2018 taidenäyttely Ankallisgallerian aarteita. Esillä oli useita ”melkein samanlaisia” töitä ja myös seuraavat kaksi Kalevalaan liittyvää taulua.
    Ateneumin kokoelmiin kuuluu Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1899 maalaama öljyvärityö ”Kullervon kirous”. Siinä Kullervo kiroaa Pohjolan tyttären, kun tämä on leiponut kiven leivän sisään, ja kivi on katkaissut isältä saadun puukon. Postikortin on kustantanut Grako ja painanut Frenckell.



    Ankallisgallerian kokoelmista oli näyttelyyn saatu ankkalinnalaisen Akseli Kala-Kallelan maalaama ”Ankervon kirous”. Tästä taiteilijasta en ole löytänyt tarkempia tietoja, mutta voimme kai todeta, että hän on eri aikakaudelta kuin Akseli Gallen-Kallela. Korttia on ainakin myyty Ateneumin myymälässä. Kortit eivät ole kulkeneet. #93

14.12.2022
Melkein samanlaiset: joulupukit ilmassa, osa 2

Nyt sattui löytymään kaksi melkein identtistä joulukorttia. Molemmat on piirtänyt tunnettu kuvittaja Seppo Polameri.



    Vasemmanpuoleinen kortti on vuonna 1983 Sveitsissä Unicefille painettu ”Santa in the Balloon” -taittokortti, jossa hyvän joulun toivotus on seitsemällä eri kielellä. Oikealla olevan kortin on painanut KK-Offset vuonna 1976 ja sillä on kulkenut iloisen joulun tervehdys Turussa Kreetankadulla naapuritalon asukkaille.
    Kovin ovat kortit samanlaisia ja näyttävät melkein kopioilta. Tarkkaan katsoessa huomaa useitakin eroja. Montako sinä löydät?
    Taas ollaan muutama päivä lähempänä joulua. Korteista päätellen joulupukki taitaa tulla tänä jouluna kuumailmapallolla. #61

27.11.2022
Melkein samanlaiset: joulupukit ilmassa

Nykyään joulupukki ja tontut taitavat käyttää drooneja etsiessään kilttejä lapsia. Ennen oli ennen ja edistyksellinen laite silloin oli hiljaa liikkuva kuumailmapallo ja kaukoputki. Kattojen yllä oli helppo tarkkailla kodin tapahtumia.

   

    Vasemmanpuoleinen joulukortti on lähetetty Nurmeksesta 22.11.1945 Vampulaan. Kustantaja on UK, Tampere ja sarjanumero on 96/10. Oikeanpuoleisen osoitteena on Tähtelä, ja se on leimattu Nivalassa 23.12.1935. Kortin sarjanumero on 82/10.
    Kortteja ei ole signeerattu, mutta korttien tekijä voisi ehkä olla sama taiteilija? Keräilemisiin joulua odotellessa. #66.

3.6.2022
Melkein samanlaiset: Tuomiokirkko ja ratikka

Vanhassa väritetyssä Turku-kortissa raitiovaunu ohittaa kiskoilla kolisten Turun tuomiokirkon. Etualalla ovat nupukivetyksellä hevoskärryt ja huivipäinen turkulaisnainen.
    Samat elementit löytyvät myös Pekka Ilon piirtämästä Turun joukkoliikenteen 100-vuotisehiökortista vuodelta 1990. Hänellä on selvästi ollut mallina työpöydällään tuo vanha 1900-luvun alkupuolen Turku-kortti.

    Turun kaupungin liikennelaitoksen ehiökortissa on postiarvokkeen vieressä painettu leima Turku – Åbo 4.5.90. Kortin taustalla on myös kerrottu, että raitiovaunu on vuodelta 1908, jolloin raitioliikenne siirtyi käyttämään sähkövoimaa. Teksti on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
    Ohittaakohan raitiovaunu vielä joskus tulevaisuudessa Turun tuomiokirkon? #37

26.5.2022
Melkein samanlaiset: talvinen ja kesäinen sauna

Talvinen saunakortti löytyi postikorttien ”sekamelskalaatikosta”. Se tuntui jotenkin tutulta. Olin nähnyt tuon kortin aiemminkin. Tosin en ihan samanlaista, vaan sama sauna ja maisema kesällä.
    Aika hyvin on kuvaaja osannut asettaa kamerajalustansa kuvissa samalle paikalle.

    Korttien taustalle on kumpaankin painettu SUOMI FINLAND. Kesäkortissa on lisäksi neljällä kielellä:
Tyypillinen saunarakennus
En typisk Finnbastu
A typical SAUNA – hut
Eine typische Sauna
    Kuvaajan nimeä ei korteissa ole. Kustantaja on KUULTOKUVA ja kerrotaan kuvien löytyvän myös kuultokuvina. Kortteja ei ole lähetetty, mutta niihin on kirjoitettu käsin Puijo 1966.
    Mukavia kesäisiä saunailtoja. #39

23.2.2022
Melkein samanlaiset: Kalevalan Aino

Helmikuun 28. nostetaan siniristilippu salkoon ja vietetään Suomen kansalliseepoksen Kalevalan päivää. Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela on kuvittanut Kalevalan ja maalannut useita sen tapahtumiin liittyviä maalauksia. Eniten niistä on tunteita herättänyt vuonna 1891 maalatun Aino-taru -triptyykin keskimmäinen osa.

    Seksuaalista ahdistelua vastustava Me Too -liike on ottanut tämän teoksen silmätikukseen. Heidän mukaansa maalauksessa vanha äijä yrittää raiskata nuoren tytön.

    Kortistostani löysin Me Naiset -lehden mainoskortin, jossa tämä Gallen-Kallelan maalauksen tilanne onkin reilut sata vuotta myöhemmin muuttunut täysin päinvastaiseksi. Ylemmän kortin taustatekstit ovat AINO – TRIPTYYKKI, 1891, keskiosa, Akseli Gallen-Kallela 1865-1931, Ateneumin taidemuseo, Watti-Kustannus Oy, pr-kortti. Alemmassa kortissa on vain Me Naiset. Kortit eivät ole kulkeneet.
    Sen kummemmin ottamatta kantaa korttien tilanteisiin toivotan Hyvää ja Rauhallista Kalevalan päivää. #77

17.2.2022
Melkein samanlaiset: katettu pöytä

Rakennan lavastuksia teatteri Akselissa. Pienellä budjetilla yritetään rakentaa mahdollisimman hyvät puitteet aina kyseiselle näytelmälle. Usein joudutaan käyttämään jossain muussakin näytelmässä olleita huonekaluja ja esineitä mutta niin, etteivät katsojat niitä tunnistaisi.

    Sama ongelma tuntuu olleen myös näihin kahteen ruotsalaiseen postikorttiin kuvatun kahvipöydän kattajilla. Pöydät on kuvattu samassa huoneessa vähän eri kuvakulmasta. Korteissa on käytetty samoja tuoleja sekä pöytää, joka on toisessa peitetty vaalean sinisellä liinalla. Kauniit kattaukset ovat muuten erilaisia. Tarkkaavainen voi löytää seinällä olevan pienen pyöreän taulun molemmista korteista.
    Onnittelukortit on painettu 1950-luvulla. Ylempi kortti ei ole kulkenut. Kääntöpuolella on numero 100/1 ja kustantajaksi on merkitty ULTRA -produkt, Ultraförlaget Ab. Bromma, Stockholm.
    Alempi onnittelukortti on osoitettu Helsinkiin, ja se on ilman leimaa. Kääntöpuolella on numero 100/8 ja kustantajaa ei ole merkitty. #79

29.9.2021
Melkein samanlaiset: Tähkänpoimijat

Ranskalainen taidemaalari Jean François Millet (1814–1875) kuvasi teoksissaan erityisesti realistisia talonpoikaisaiheita. Niistä tunnetuin on vuodelta 1857 ”Les glaneuses”, jonka me Suomessa tunnemme nimellä ”Tähkänpoimijat”. Siinä kolme naista noukkii pellolle jääneitä jyviä.
    Tämä taulu oli ripustettu aikoinaan monen suomalaiskodinkin seinälle, tosin vain painokuvana. Melkein yhtä suosittu tauluna on Millet’n ”Iltakellot”. Näitä tunteisiin vetoavia tauluja voi vieläkin nähdä kotien seinillä.
    ”Tähkänpoimijat” ja ”Iltakellot” ovat olleet myös suosittuja taidekorttien aiheita. Painoksia on niistä otettu monia ja värierot voivat olla melkoisia.

    Taidekorttikansiostani valitsin saksalaisen ”Ährenleserinnen”- eli ”Tähkänpoimijat”-kortin, jonka Degi on painattanut vuonna 1926. Kortti on lähetetty 10.7.1927 Kottbystä eli Käpylästä Naantaliin.
    Toinen kortti, joka on melkein samanlainen, ei olekaan ihan samanlainen. Sen tausta kylläkin, mutta etualalla ovatkin lapset korjaamassa viljaa. Kortin syntymäpäiväonnittelut on postitettu Värtsilässä 11.3.1927 ja kortti on leimattu saapuneeksi Haminassa seuraavana päivänä. Kortin tekijän signeerausta tai nimeä ei kortista löydy.
    Olisiko tämä kortin kuva nyt kannanotto Millet’n aikoinaan paljon kohua herättäneeseen teokseen? #85

2.4.2021
Melkein samanlaiset: Kuningatar Blanka

Albert Edelfeltin tunnettu öljyvärimaalaus Kuningatar Blanka on vuodelta 1877. Siinä Ruotsin, Norjan ja Skånen kuningatar Blanka Namurilainen (1318–1363) laulaa pojalleen Haakonille. Maalaus perustuu Zacharias Topeliuksen satuun Blankan ratsastaja kirjassa Lukemisia lapsille. Se kuuluu Ateneumin kokoelmiin.

    Palosaaren Walokuvaamon valokuvakortin innoittajana on mielestäni selvästi ollut Edelfeltin taulu. Kortti ei ole kulkenut, eikä taustalla ole muita tietoja. Maksimikortissa on Helsingin 1.3.1995 ensipäivänleima. Kortti ei ole kulkenut. Taustalla lukee Ateneum, Helsinki, Foto: Matti Tirri.
    Edelfeltin taulusta on painettu lukuisia mustavalkoisia ja värikortteja, joissa värit vaihtelevat hyvinkin paljon. #79

22.2.2021
Melkein samanlaiset: haavoittuneet enkelit

Hugo Simbergin öljyvärimaalaus ”Haavoittunut enkeli” vuodelta 1903 on meille tuttu Ateneumin taidemuseon kokoelmasta ja Tampereen tuomiokirkon freskona. Se on myös aiheena vuoden 1999 Pro Filatelia -postimerkissä.

    Alempana on kaksi muunnelmaa Simbergin maalauksesta:
”Pelastavat enkelit”, korttitaiteilija Daga Ulvin postikortti, kustantaja Amusantti oy, 2016.
”Pidetään huolta”, Raha-automaattiyhdistyksen MiniMoi -mainoskortti n:o 2644, 2006.
    Keräilemisiin. #87